Keskaikainen pitkäjousi Pälkäneen rauniokirkosta?

Onkos kellään tarkempaa tietoa tästä? Onko puulajin määritystä jo tehty?

Vuonna 1992 Mikroliitti Oy:n kaivauksissa on löytynyt 190 cm syvyydestä kirkon peruskiven juuresta 120 cm pitkä jousen katkelma, josta puuttuu pituudesta noin kolmannes. Profiililtaan jousi on nelikulmainen. Timo Jussila toivoo kirjoittamassaan kaivausraportissa, että jouselle tehtäisiin puulajin määrittelyanalyysi. Raportin mukaan jousi on toimitettu Kansallismuseoon.

Raportin liitteenä olevissa kuvissa puunpätkä on kyllä hyvin jousen näköinen.

Kansallismuseon edesmennyt tutkijakonservaattori kuvaili minulle reilu 10 vuotta sitten piirroksen kera kyseisen Pälkäneen rauniokirkon löydön. Lajimääritys oli marjakuusi, joka tietenkin nostatti jousitutkijan pulssia. Epärealistisen teräväkantikkaan esineen kyljessä oli tutkijakonservaattori-arkeologin mukaan sirkkelin työstöjälkeä. Se siitä sitten.

Miten 1500-luvun kirkon peruskivien alla sijainneessa puukappaleessa voisi olla sirkkelin työstöjälkiä? Pyörösaha (sirkkeli) on 1700-luvun keksintöä ja erikoista olisi, jos joku sen puukappaleen olisi sinne peruskivien alle joskus yli 300 vuotta myöhemmin käynyt kaivamassa. Voihan tietenkin olla joku hyvä selitys, että miksi siinä kappaleessa on sirkkelin työstöjälkiä.

Tai sitten tuo on vain joku sahattu kappale kirkon rakentamisen ajalta, liittynyt jotenkin rakentamiseen. Ei kai kaikki pitkänomaiset kappaleet ole jousia?

Ja millä perusteella väitetään, että kappaleesta puuttuu kolmannes? Siksi, että toista päätä ei ole ohennettu kuten kuvassa olevan kappaleen ohentuvaa yläpäätä? Jolloin se sitten hieman muistuttaisi jousta? Vai ei kai löydöstä ole löytämisen jälkeen sahattu kolmannesta pois?

Löydöstä keskustellessani en saanut tietoa tarkemmasta löytökontekstista. Konservaattorin kuvauksessa ei puhuttu myöskään mitään 120 cm pitkästä esineestä, josta puuttuu kolmannes. Minulle kuvailtiin pikemminkin se kolmannes.

Mikroliitin kaivausraportit ovat tunnetusti valitettavan ympäripyöreitä. Ne jättävät läjän kysymyksiä, joihin raportin pitäisi antaa vastaukset.

Kun johtava konservaattori, joka henkilökohtaisesti käsitteli rauniokirkon koekaivauksilta Museovirastoon lähetetyn oletetun jousilöydön kertoo ja havainnollistaa piirtäen, että esineen pitkällä sivulla oli sirkkelintyöstöjälkeä, täytyy lähteä siitä, että kyseessä ei ole 1500-luvulle kuuluva esine.

Löytökonteksti on kirkon perustuksia ympäröivä sekoittunut hiekkamaa. Paikalle on voitu kaivaa 1500-luvun jälkeisinä vuosisatoina kaikenlaisia kuoppia, joihin on voitu panna kaikenlaisia esineitä. Luontaisten maakerrostumien läpi kaivautuminen jättäisi selvät, pysyvät jäljet maaperään. Sekoittuneeseen hiekkamaahan näitä ei lähtökohtaisesti jää.

Raportin epämääräisyydestä johtuen jää auki sekin, sahasiko Mikroliitin porukka ainutlaatuiseksi sensaatioksi itse luokittelemastaan löydöstä kolmanneksen pois, ajoitus- ja lajimääritysanalyysejä varten. Kyse olisi käsittämättömästä rikkeestä.

En kyllä osaa tuosta raportista tehdä tulkintaa, että kaivajat olisivat katkaisseet oletetun jousen, mutta kai sekin on mahdollista. Mielestäni kaivausraportin kuvassa on esine, joka hyvinkin voisi olla jousen katkelma. Entä jos konservaattori onkin kuvaillut sinulle väärää esinettä, jos kerran pituuskin on ollut eri kuin tässä raportissa mainittu 120 cm? Jotenkin tuntuu, että esinettä pitäisi käydä vilkaisemassa jonkun, jolla on sekä arkeologin koulutus että kokemusta puujousien teosta.