Katastrofin ainekset

Menin toissapäivänä testailemaan uutta 11 nuolen nippua Luolavuoren täyttömaamäelle. Siellä kun pystyy ampumaan pitkältä matkalta kumpareisiin. Ja näin keväällä ei ole kasvillisuuskaan vielä haittana.

Ammuin alaviistoon kohti pientä ruusupuskaa noin 60 m etäisyydellä. En nähnyt mihin nuolet laskeutuivat, joten nostin koroa joka laukauksella. Yleensähän kantama tuppaa olemaan hieman vähemmän kuin kuvittelee. Kuusi vuotta vanha 46-paunainen yksipuinen B-vaahterajousi tuntui heittävän aika hyvin 23 gramman nuolia. Alamäkeen ampuminen lisäsi kantamaa ja siihen vaikutti myös hyvä myötätuuli, jota en heti noteerannut.

Kun menin hakemaan nuolia vain kolme löytyi, kaikki olivat menneet puskan yli. Loput olivat kateissa kumpareen takana olevassa laajassa ryteikössä. Kiertelin siellä täällä, ei löytynyt. Alkoi vanhaa hieman ahistaa. Koskaan ei ole noin 60 vuoden ammuskelun aikana käynyt näin, että 8 uutta nuolta katoaa heti alkajaisiksi. Aloin sitten kammata maastoa systemaattisesti ja pikku hiljaa nuolia löytyi yksi kerrallaan. Viimeinen teetti eniten työtä. Se oli parhaiten maastoutunut, eikä sitä voinut huomata muuta kuin aivan läheltä ja suoraan yläpuolelta. Kyllä helpotti.

2 tykkäystä

Onneksi kaikki nuolet kuitenkin löytyivät!

Mites toinen kierros sujui? Osui varmasti paremmin?

Itselläni on kyllä muutaman kerran sattunut niin, että uusi nuolisarja on valmistunut ja ensimmäinen laukaus uuden sarjan nuolen on mennyt ohi maalin, osunut kiveen ja nuoli mennyt poikki.

Tekevälle sattuu. Itse kerran asiakkaan nuolisetin kun tipautin autoon niin eikös ne sieltä takapenkiltä pudonneet oven välistä maahan ja ovi tietenkin raapaisi asfalttia vasten puolet kaikista nokeista pois.. Oli siinä itkun ja naurun outo sekoitus jonkin aikaa että sain koottua itteni takas kotiin uusia tekemään :rofl: