Käsien pituuden vaikutus jousiammuntaan [Gallup]

Niinkuin otsikko sanoo. Tätä voi hahmottaa niin että ns. normaali käsien pituus/syliväli/ulottuvuus on yleensä sama kuin pituus.
Mulla on pituutta 174cm, jolloin keskiverto syliväli olisi myös 174cm. Sen sijaan mittasin syliväliksi 184cm. Eli +10cm.
Kiipeilijät käyttää tästä termiä “apina-indeksi”. Joissain liikkeissä pitkistä käsistä on hyötyä, kuten kiipeilyssä tai nostamisessa, koska pitkät kädet mahdollistaa ulottuvuutta kiipeämisessä ja nostoliikkeessä sen että ylävartalo on pystymmässä lähtöasennossa. Jousiammunnassa olen kuullut että valitellaan pitkiä käsiä. Joe Gibbs on aika tanakka, lyhytkätinenkin kaveri? Mikä olisi otollisin mittasuhde jousiammuntaan?

Gallup: Mikä on sinun sylivälisi suhteessa pituuteen?

esim. 174cm pituus, 179cm syliväli → +5cm
esim. 174cm pituus, 169cm syliväli → -5cm

  • -15cm
  • -10cm
  • -5cm
  • ±0cm
  • +5cm
  • +10cm
  • +15cm

0 äänestäjää

Varhaiskantaisessa jousiammuntatyylissä käsien pituudella ei ole käytännössä mitään vaikutusta jousiammuntaan; pitkä henkilö voi ampua lyhyellä vedolla ja lyhyt henkilö pitkällä vedolla. Esimerkiksi 180 cm pitkän ampujan vetopituus voi olla mitä tahansa suunnilleen 14 ja 36 tuuman väliltä.

Oma sylivälini täsmää pituuteeni (179 cm). Luontevin ja paras vetopituus minulle on 18". Ammun pidemmällä vedolla vain siitä syystä, ettei 18 tuuman vedon heitto riitä metsästykseen, jos jousen jäykkyys ei ole 50 paunan tuolla puolen.

Kantapäästä nuppiin 182cm ja syli 198cm.

Tottakai, minäkin voin laittaa 38 numeron kengän jalkaani mutta ei sillä silti nopeasti juosta.

Tarkennan että raajojen pituus linkittyy voimantuottoon ja optimaalisiin liikekulmiin. Eli kun halutaan ampua pitkään ja todella tarkkaan, erottuu hyvät toimintatavat huonoista. 18" vedolla pystyy salettiin ampumaan riistaa, mutta ei sillä voita kisoja joissa odotetaan raakaa ammuntataitoa tasamaalla. Esim. taulukisat, 20y sisäkisat, tai pidemmän matkan 3D rundikaan. Jos olisi Howard Hillin kanssa lähdössä metsälle missä ammutaan 50 jaardiin peuraa, minä ainakin jäisin kakkoseksi 18" vedolla. Vaikka joku keiju mulle niitä metsästystaitoja ensin loitsisi.

Primikisat ja metsästysammunta on arvostettavaa tietenkin, ei mitään siltä pois, mutta tässä ajoin takaa optimaalista fysiikkaa spesifiin osaan jousiammuntaa: veto, pito ja laukaisu.

Huhhuh Mikkellä on aika kovat statsit! :smiley: Tuolle miehelle se jousi 34" vedolla.

Kiipeilyn apinaindeksi on ihan pöhkö. Eihän sillä ole mitään tekemistä ulottovuuden kanssa, vaan vain syliväli sinänsä vaikuttaa ulottuvuuteen. Vaikka apinaindeksi olisi mitä, niin pitkällä kaverilla on parempi ulottuvuus kuin lyhyellä.

Mutta, jousiammunnan kannalta en ole asiaa miettinyt. Fakta on kuitenkin se, että parhaimmat ampujat ovat isoja, vahvoja kavereita. Mutta luulisin, että mittasuhteilla ei ole niin merkitystä, koska tekniikan ollessa hyvin samankaltainen, vain täysi vetopituus vaihtelee. Mutta voimaa pitää olla.

En sanois nyt ihan noinkaan. Eikä kiipeilijätkään tuota vähättele?
Kiipeilyssä on kokonaispaketti, paino, pituus, ulottuvuus, voimat kyseessä. Pitkällä kaverilla saattaa olla luonnostaan enemmän ulottuvuutta kun lyhyellä, mutta niin on painoakin. Joka haittaa merkittävästi.
Sitäpaitsi juuri tuossa äsken Tuukka sanoi olevansa 179cm pitkä samalla ulottuvuudella ja minä olen lyhyempi mutta silti mulla on pidempi ulottuvuus.

Samahan se on jousiammunnassakin, paino ja lihasvoima auttaa mutta jospa raajojen mittasuhteet voi helpoittaa myös joillakin? Liikkeen “keveys” tuo kontrollia ja tarkkuutta kuten mainitsitkin.

Ajattelin että jos miettii miksi jousiammunta tuntuu vaikealta, vaikka jäykän jousen vetäminen niin tästä saa ymmärrystä. Joissain lajeissa on tietyllä ruumiinrakenteella takamatkalla. Ehkä se lyhyt laiheliini pitkillä käsillä. :smiley:
Mä ajattelin riskistyä vähän talvella, muistan vaan syödä leipää ja juoda olutta…

Täällä 179/190… enkä vedä AMO-standardin mukaisesti mitattuna 28”, taitaa jäädä tuuma uupumaan, kun keskisormi jää suupieleen ja pää kumarassa eteenpäin. Varmaan pistoolikahvaisella reculla ja fita-pönötystekniikalla leuan alle ankkuroimalla menisi reilusti yli.

Lähinnä tarkoitin sitä, että sama apinaindeksi voi olla kahdella hyvin erilaisella henkilöllä, eikä se kerro mitään kiipeilyn näkökulmasta – paitsi sen, että syliväli on suuri pituuteen verrattuna.

Minulla 178/178 ja 26–27 tuumaa (660–690 mm) on aika luonteva täysi veto. Jotenkin voisin kyllä ajatella, että jos nyt käytetään apinaindeksiä yhtenä indeksinä, niin pieni arvo voisi olla jousiampujalle hyvä. Lyhyemmät vipuvarret ja sitä kautta helpompi veto? Mutta onko silläkään merkitystä jos voimaa löytyy, mikä on lopulta aika olennainen asia.

Sehän se olis mun “ns” korvaan veto enkkutyyliin. Silti tykkään 26-30" välin välineistä eniten.

191 etelästä pohjoseen ja 196 lännestä itään… olen sen huomannut että kun ammun kevyellä pitkäjousella eli alle 50 paunaa niin kaipaa yli 28" kun asento on se pönötys mutta aina kun mennään kisaamaan niin saa huomioita siitä että nuolta jää edestä näkyviin sen ja sen verran ja silloin jäädään siihen 28" mukavuus alueelle. Mutta kun paunat nousee niin kyllä sitä tahtoo vetopituus alkaa siitä nousemaan että ei ala kädet vapisemaan. : D

1 tykkäys

175 vartta ja 180 syli, eli +5cm, ja mielekäs vetopituus siinä 25" hujakoilla. Vetotekniikka tosin mallia “puskaväijy”, isojen poikien ampuma-asento ei ole itellä niin vakiintunu.

Empä ole koskaan tullu ajatelleeksi koko syliväliä. Ihmettelin hetken, että miten voi olla +5cm, kun kamppailulajeissa aina moitittu että mulla on lyhyet käet. Sitten tajusin, että totta kai siihen mittaukseen tulee luonnostaan mukaan myös hartianleveys, eli yhtä pitkä, mutta pitkäraajaisempi ja hontelompi kaveri saisi saman tuloksen. Liekö sekin sitten vaikuttaa oman osansa siihen, minkälaiseen asentoon hakeutuu ja mihin se vetopituus asettuu. Myöskään sormenpituus ei liene jousiammunnassa yhtä ratkaiseva kuin kiipeilyssä.

Itellä pelkkien käsien osuus (sormenpäistä olkapäähän) tuosta sylivälistä oli lopulta sen 65cm per gotleri, eli rintakehän osuus koko sylistä on melkein kolmannes.

Yksi perinteinen tapa mitata vetopituus suunnilleen (fita-pönötykseen), on tökätä mitta rintalastan yläpäähän siihen kaulakuopan alapuolelle ja ojentaa kädet suorana eteenpäin mitta kämmenten välissä. Mitta keskisormenpäihin on sitten se vatopituuden arvo (suunnilleen).

Olisikohan paras kombo leveät hartiat ja nysät kädet. Silloin saisi pitkän vetopituuden ja hyvän heiton/energiatehokkuuden, mutta optimaaliset vetokulmat…

Mielenkiintonen ajatusleikki senkin suhteen, minkälainen jousikulttuuri esimerkiksi Mongoliassa on ollut. En nyt lähtisi ehkä yhtäläisyysviivoja vetämään mutta ainakin hauska sattuma.

Tämä oli yllättävän hauska havaita että mulla on kärkiväli keskarista keskariin 170 cm, enpä ole ennen sitä mitannu. Pituutta mulla oli huimat 164 cm, kunnes sahasin sitä moottoripyörällä lyhkäsemmäks sen 4 cm. Vetopituus mulla on joku 25,5" jos vedän moderniin tyyliin suupieleen, mutta tykkään vanhaan tyyliin vetää korvalle jolloin se on sen 28" jos on pehmeävetonen jousi, stakkaavalla jousella se tupaa jäämään sinne jonnekki 26-27" maastoon. Ruukasin ennen kolaria vetää 29", mutta nyt ei enään käänny pää niin sivulle että voisi hyödyntää koko rintakehän leveyttä, jää tähtäävä silmä nenän taakse. Peukulla jos ammun nii vetopituus on nykyään 29" kun se oli ennen 30", jos oikein venytän mantsu tyyliin niin saan 33" peukulla, mutta sellanen itelle hyvä veto on sen 29"