Hesari uutisoi pari vuotta sitten, miten Iivari Vihanto (19 v) heitti pesäpalloa mitatut 161,5 km/h, siis 147 fps. Kun miesten pesäpallo painaa noin 165 grammaa, tuotti Vihannon heitto liike-energiaa 166 joulea - enemmän kuin sotajouset, paljaalla kädellä nakattuna!
Vuoden 2024 olympialaisissa miesten keihään kultaa vei Arshad Nadeem (PAK), jonka voittoheiton lähtönopeus oli 110 km/h. Kun miesten keihäs painaa 800 grammaa, oli heiton “suuenergia” uskomattomat 373 joulea.
Nämä keissit valottavat hyvin sitä tosiasiaa, että jousi ei ole hääppöinenkään kone, paitsi todella kevyiden kappaleiden kohtuu salamyhkäisenä lähettäjänä.
Niin no, vaikuttaahan ne meidän puuhastelut vaatimattomilta kun vertaa maailmanluokan atleetteihin!
Mutta jos vertaa samalla lailla vahvimpiin jousen vetäjiin ja laittaa nuoleen painoa 165-300g, alkaa jouleja kertyä. Erityisesti refleksisillä komposiittijousilla joissa sopivat vipuvarret. Johan tuonne “arrows vs armour” yhden esimerkin heitin missä manchu-jousesta irtoaa 200g nuolella 255 joulea.
Joten en nyt oikein ymmärrä vertausta… Energian varastointi ja sen mittaaminen toki on vähän jännä juttu ja kenties harhaanjohtava. Liikemäärä, liike-energia jne.
Kai se aika maagista on että meidän perinnejousillakin on 846m ammuttu nuolta? Heittäspä Iivari yhtä pitkälle!
Asiaan muuten liittyen, tapasin tän linkokaverin 2024 utahissa, mutta nimihän unohtu. Hän heittelee niitä 100g betonimurikoita ja ottaa nopeusmittauksiakin kanavallaan.
Tässä pitää huomioida se, että pelkällä kädellä heitettynä hyötysuhde on aina lähellä 100 %. Kun käden ja kappaleen väliin laitetaan jousi, niin tulee häviöitä ja hyötysuhde onkin enää 60-70 %, noin. Kevyiden kappaleiden pitkälle ja tarkasti viskaamisessa jousi on kyllä hyvä!
Eihän tässä vertailtu maailmanluokan atleetteja keskivertoihin jousenkäyttäjiin, vaan nimen omaan kovimpiin sellaisiin, kuten 150+paunaisilla pitkävetoisilla sotajousilla ampuviin tyyppeihin. Keskiverron primijousenkäyttäjän nuolihan lähtee jousesta noin 20 - 30 joulen liike-energian kanssa. Se on noin viidesosa sotajousiampujan lukemasta.
Jousella voi heittää 20 gramman tikun laakeasti pitkälle ja siten että kättä ei tarvitse pyöräyttää laajassa kaaressa sijaintinsa ja läsnäolonsa satojen metrien päähän ilmoittaen. Tietenkin se, että nuoli etenee ns. pisteenä ja voidaan varustaa leikkaavalla kärjellä tekee siitä helvetin paljon tappavamman kuin joulensa odottaa. Ei sillä, etteikö pesäpallokin voi tappaa ihmistä osuessaan.
Tarkkuus on sitten mielenkiintoinen osuus, josta mulla ei ole selvää vertailevaa käsitystä. Kuinka tarkasti joku kovan luokan pesä- ym. palloilija voi heittää 160-jouleista palloaan, esimerkiksi 20 - 30 metrin päässä oleviin kohteisiin? Lähtönopeus ainakin on yhtä suuri kuin tavallisen primijousen nuolessa. Veikkaan että tarkkuuskin olisi hämmästyttävä tällaisen maallikon silmään - voi olla, ettei heittäjä häviäisi puujousikamojen tarkkuudelle paljoakaan. Mutuahan tämä on.
Varmaan kriketin ja baseballin syöttäjistä on jotain tietoa olemassa, jos joku jaksaa kaivella. Nehän heittää syötön laakana kovaa melko tarkasti haluttuun kohtaan.