Mökkikeskitysleirin vesakkoraivaus keskeytyi hetkeksi ja väkersin oheiset viinet. Ensimmäinen, “Saaliksi” a.k.a. Norsunjalka on tehty eri pajulajikkeista. Kaarna on raitaa (salix caprea), punokset ehkä kiiltopajua (salix phylicifolia) tahi joku hybridi, kuorisidos ehkä villapajua (salix lanata) tahi joku hybridi, täällä puskee pajupöheikköä ihan prkleesti. Koska pajunvesalla punominen oli älyttömän työlästä ja hankalaa niin annoin periksi ja toinen viine on kasattu juuttinarulla. Viine sai kasteessa nimen Junttiviine.
8 tykkäystä
Ja on kans maastoon sulautuva!
Hienoja! Kehoittaisin laittamaan sisälle jonkinlaista kalikkaa pönkäksi ja pitämään viintä kuosissaan kuivumisen ajaksi. Se pyrkii muuten kiertymään melko tiukalle rullalle, mitä tuo sidos ei välttämättä estä. Kuivumisen ilmanvaihto kannattaa myös varmistaa 
1 tykkäys
Hyvä vinkki! Kävin samantien törkkäämässä pulikat sisään. Ovat kutistuneet jo, halkaisija noin sentin pienempi kuin aiemmin. 10,5 - > 9,5.
1 tykkäys
Oletko kokeillut pajunkuorella ompelemista? Karstaa vaikka puukonhamaralla päällykuoren pois ja tekee sisäkuoresta narua punomalla samaan tapaan kuin jousen jänne punotaan jänteistä. Voisi olla parempi kuin vitsas.
Joo saattaisi hyvinkin toimia. Reiät pitäisi vaan porata 7-8 mm terällä. Pajua varten porasin 5mm terällä. Tein pari vuotta sitten kuusenkaarnasta vol. ykkösen ja silloin pyörittelin naulankärjellä reiät, ei saanut pajunkuorta mahtumaan ahtaista rei’istä. Silloin tein punokset kuusenjuuresta joka on ylivoimaista materiaalia punomiseen. Pitäis vaan kaataa kuusi, en kehtaa elävän kuusen juuria kaivella.
Saaliksi oli ekassa testissä tänään aamusella. Ohessa kuvia Oittaan metsäradalta:
Kroko, alamäki 12 metriä
Villisikakarju, metsän siimeksessä 60 metriä. Taljamiehet ampuvat tosta punaselta mutta primillä ammutaan vähän kauempaa. Jos kiertää taljamiesten kanssa ja kuuntelee pientä kuittailua kun ampuu lähempää niin tässä on vastaiskun paikka! Ohimennyt nuolikin löytyy suht’ helposti.
Raptor, 35 metriä tasamaa. Sviddumainen, jos ottaa pompun selästä niin se on tervemenoa ja guudbai nuolelle.
Kettu, alamäki, 16 metriä. Takana on onneksi laho kanto joka on rei’itetty täyteen.
Pekari, 10 metriä, ylämäki. Varmaan helpoin rasti koko radalla. Yleensä ammun ohi tällä mutta nyt tuplaosuma
Saksanhirvi, 28 metriä tasamaa. Ekalla nuolella vitaali, toinen yli.
Jokaisella rastilla ammuttu kaksi nuolta paitsi pitkä villisika yksi. Ei viitti riskeerata.
Edit: nyöri tehty pajunkuoresta punomalla. Kuorta liotettu lehtipuuntuhkavedessä muutama päivä parkkiintumassa ennen punomista.
3 tykkäystä
Eli viine toimi hyvin ja tuli kivoja osumiakin. Jousena vanha sotaratsu, jalavaako se oli?
Raptori on hauska. Olishan noita eläimiä mistä keksiä maaleja, missä ne kirahvi, sarvikuono, norsu jne maalit on?? Toki vähän uhanalaisia, mutta primimiehet elää vielä pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua… Meikä ehkä 1300-1600 luvulla turkkilaisjousilla. Joten bosporinsalmelta voisin aivan hyvin tykittää valasta vitaalille. Niin kuin jonkun tarun mukaan aikanaan sulttaani ampui.
Siinä Tuomolle maali-idea. Ryhä/sinivalas siihen lampeen - saat itse valita! Vai nousisko kisamaksu pahasti… 
Onhan noita täysikokoisia kirahveja ja muita isoja maaleja:
https://www.r100.org/photos/5/archers-photo-submissions/
Rinehart -firmalla on tuo tapahtuma, jossa on erikoismaaleja. Niitä ei kaupallisina versioina ole, vaan tapahtuma onkin lähinnä markkinointia varten. Varmasti hauska tapahtuma kyllä, jos haluaa vähän isompia ja erikoisempia maaleja ampua.
Valaita ei taida olla valmiina. Jos oletetaan, että tilavuudeksi riittää noin 10 kuutiota, uretaanimassa painaa noin 100 kiloa per kuutio, eli tonni menee tavaraa. Hinta on isommissa erissa noin kympin per kilo, karkeasti. Kymppitonni, plus työt ja muut kulut → kisamaksu kasvanee jonkni verran. Varmaan edullisemminkin pääsisi.