Mä tykkään tosta alistumisesta. Mut eikö siis “Jousi on jäänyt myötäkäyrälle” ole ihan korrekti ja yksinkertaisesti sanottu? Vai olenko se vain minä. Yksinkertainen.
Sanat ja verbit syntyvät käytännön sanelemana ja uusia sanoja hyväksytään säännöllisesti viralliseenkiin käyttöön. Jousisanastoa suomeksi kirjatessa pitäisi tämä muistaa kuten se että sanasto ja termit pidetään yksinkertaisena koska vain sellainen palvelee harrastajia. Nykysuomen sanakirja ei siis ole ainoa asia jota huomioida koska aivan selvästikään se ei tarjoa kaikkia sanoja valmiiksi jousisanastoon vaan uusia sanoja ja verbejä joudutaan luomaan tarpeen mukaan. Nykyiset termit ovat järkiään vierasperäisiä.
3 tykkäystä
Tuomo:
composite bow – sarvijännejousi, komposiittijousi
komposiittijousi on just löysä käännös jossa ydin sana enklantia. Sama tyyli kuin jos sanoisi: mä ajan maastokaaralla. hyi.
Composite bow on tietysti - Yhdistelmäjousi.
set - viruma… Tuomo on tämän termin tuonut muutama vuosi sitten keskuseluun. Ei se ole hullumpi.
Tillering - jousen taipuman tasapainoitus… jotenkin pitkä ja selittelevä. Miksei vain tasapainoitus.
Esimerkiksi mulle ei jäisi mitään epäselväksi jos joku sanoisi: "Jousessa on on todella hyvä tasapaino, niin vedossa kuin vireessä olleessaan.
No joo, kehitellään. Täällähän nämä kehittyvät.
Visa kysyi: Mikä on recurven ja reflexin ero?
Recurvet ovat jousen vastakäyrät päät. huom ei tipit. Vaan vastakäyrät jousen päät.
Reflex on koko jousen vastakäyryys. Jos jousi on ns. nollalinjassa ei siinä ole vastakäyryyttä lainakaan.
Tasapainotus, tasapaino. Tällä lyhyellä kokemuksella en pysty näkemään että aihiosta jossa on eripari lavat voisi saada taipumaan jousessa tasapainoisesti ja tasapainotettua taipuman niin että se on tasapainossa. Homogeenisessä materiaalissa se on mahdollista jos taivutus tapahtuu täsmälleen kappaleen keskikohdasta niin että kumpikin lapa taipuu täsmälleen samalla tavoin.
Taipuman tasoitus tai viritys taipuma- tai tasoitus- tai virityspuussa voisi tulla kyseeseen 
Voisiko se olla viritys ? Virityspuussa ?
kyllä se sieltä löytyy vielä.
Jousi on tasapainossa. Jousen tasapaino hyvä vireessä. Tai, viretasapaino on hyvä.
Jousessa on hyvä tasapaino. Jousen tasapaino pelittää jo aika hyvin jousen ollessa vedossa, vaikka keskeneräisen jousen tasapainoa yhä haetaan.
Nämä tällaisia karvalakkiesimerkkejä sanailusta, ilman englanninkielisiä sanamuunnelmia.
Viritys, virittäminen, vireessä olo. Jousi on vireessä, jalkajousi on viritetty. Ase on vireessä. Mopo on viritetty, auto on viritetty. Voihan siihen tunkea myös että jousi on tasapainossa, jännitys on tasapainossa, taipuma on tasapainossa, lavat ovat tasapainossa vaikka toinen on pidempi. Jos engelsmanni olisi halunnut että kaikki on tasapainossa niin ei olisi syntynyt sanaa tiller taikka verbiä tillering vaan olisi balance ja balancing. Mutta mitäpä sitä näistä jauhamaan koska nämä uudet sanat tulevat olemaan laminaattijousien käsitteitä vai mitä ?
Pelittää on muuten lainasana
Joo, Wilskman (2007) käytti termiä artikkelissaan “Yhdistelmäjousi Euraasian sotahistoriassa”. Ei komposiittijousi hyvä sana ole. Muttä kyllä yhdistelmäjousikin kuulostaa vähän teennäiseltä, eikä se kerro oleellista, eli materiaaliyhdistelmää. Ehkä siksi sarvijännejousi on paras - se kertoo heti, mistä on kyse.
Tasapaino ei korvaa sanaa tilleri. Jousi voi näyttää siltä, että se on aivan epätasapainossa, vaikka tilleri olisikin täysin oikea (epäsymmetrisesti tilleröity jousi). Miten ilmaistaan vaikkapa elliptinen tilleri(muoto)? Jousen tasapaino on elliptinen / Jousi on tasapainotus on elliptinen. Entäs positiivinen / negatiivinen tilleri(ero)? Jousen tasapainoero on positiivinen? Ja voihan jousi olla tasapainotettu niin, että sen massajakauma on hyvä, eli jousi ei ole ylä- tai alapainoinen.
Jokaista sanaa ei ehkä pitäisi suomentaa jo olemassa olevaan sanaan, vaan kieleen voi luoda myös uusia sanoja. Pienillä erikoisaloilla se on ehkä jopa suotavaakin, koska niillä on myös omat erikoissanansa, turha niitä on yleisiin yleissanoihin sekoittaa. Tilleri sointuu hyvin Suomen kieleen, sillä ei ole muita merkityksiä ja siksi se toimiikin hyvin. Kuten @MikaP asian hyvin esittää:
Sanalla “viritys” on jo kaksikin merkitystä - jousi viritetään jänteelle sekä jousi ja nuolet viritetään toimimaan hyvin.
Nyt en ymmärtänyt? Nyt keskustelussa olevat sanat ovat jousiin liittyviä yleissanoja, eivät missään nimessä vain laminaattijousiin liittyviä käsitteitä. Toki niihinkin on muodostunut omia sanoa, kuten vaikka ydin, välilaminaatti, kahvavahvike, kärkivahvike ja niin edelleen.
Hyvän sanan olennaiset piirteet ovat mielestäni ainakin seuraavat:
- Toimii hyvin Suomen kielessä, eli sanassa ei ole vierasperäisiä kirjaimia: B, C, F, G, Q, W, X, Å ja Z
- Sana on helppo taivuttaa ja luonteva käyttää.
- Sana kuvaa mahdollisimman hyvin, mistä on kyse. Sanan ei tarvitse olla itseselittävä, vaan sillä ei saisi olla kovin montaa muuta merkitystä. Esimerkiksi tilleri…
Lisäksi, jo olemassa olevaa erikoissanasto on lupa hyödyntää – sitä löytyy esimerkiksi tieteen kielestä, jossa monet asiat on yksiselitteisesti määritelty. Esimerkiksi lujuusopin termejä voi hyödyntää, ja niin edelleen.
3 tykkäystä