Euroopan ensimmäiset ihmiset käyttivät jousia ja nuolia ehkä jo 54 000 vuotta sitten:
1 tykkäys
Kertyvät epäsuorat todisteet mm. Etelä-Afrikasta, Japanista ja myös Euroopasta antavat vihiä, että jousia ja nuolia käytettiin jo aikavälillä 80 - 30 000 vuotta sitten, kauan ennen jousi- ja nuolilöytöjen ilmaantumista.
Kyse saattoi olla ajassa ja paikassa ohimenevistä kokeiluista, jotka eivät ottaneet pysyvää jalansijaa käsittämättömän pitkiin ajanjaksoihin. Toisaalta kyse on tutkimuksen muoti-ilmiöstä; tutkijatiimit ympäri maailmaa etsivät todisteita “nopeista impakteista” erilaisissa paleoliittisissa kärjissä. Metodiikka ei ole aukotonta, ja ylitulkintojen riski on koko ajan ilmassa.
Monissa paleoympäristöissä keihäät ja vipukeihäät toimivat kerta kaikkiaan jousta ja nuolta paremmin. Noin 12 000 vuotta sitten tilanne muuttui tuossa suhteessa täysin ja pysyvästi (toistaiseksi), ja jousen ja nuolen katkeamaton, liki globaali voittokulku alkoi.
1 tykkäys
Mikä tilanne muuttui täysin? Miksi jousen voittokulku alkoi juuri 12 000 vuotta sitten?
@TuukkaKumpulainen eksperttinä tietää, mutta omalla mutulla veikkaisin (suur)riistakatoa jääkauden lopussa, ja että vaikka taitava keihästäjä heittää vivulla tarkasti, jousi on tarkempi ~15 metriä pidemmillä matkoilla, mikä sopinee paremmin pienen ja keskikokoisen riistan kaatoon.
Suuria (lauma)eläimiä oli intuitiivista ja (suhteellisen) helppoa kaataa primitiivisemmillä iänkaikkisilla menetelmillä. Tähän tilaan tuli muutos suurriistan kadon jälkeen, ja painoitus vaihtui pienempään.
Jousi on enempi väijyttäjän ase.
2 tykkäystä
Jäätiköitymisen aikainen paleoympäristö, eli arotundra, jolla liikkui megafaunaa valtavissa määrin, katosi jäätiköiden sulamisen ja siihen liittyvän massiivisen ilmastonmuutoksen myötä. Tilalle tuli metsien peittämät maat, joilla liikkui suhteellisen pieniä määriä suhteellisen pienikokoisia eläimiä.
En nyt tässä lähde puimaan jo perusteellisesti puituja jousen ja vipukeihään käyttöeroja tilavaatimusten, hälyvaikutusten, suhteellisen tarkkuuden ym. ym. osalta. Tyydyn vain toteamaan, että niin hyvä ase kuin vipukeihäs onkin avomaaston laumaantuvien jättiläiseläinten metsästämiseen, niin surkea se on pienempien, arempien, harvemmassa liikkuvien eläinten metsästämiseen metsäympäristössä. Jousi sen sijaan soveltui erinomaisesti muuttuneisiin oloihin.
3 tykkäystä
Varmasti näin onkin, jääkauden jälkeisessä Pohjois-Euroopassa. Mutta se ei sulje pois sitä, että Etelä-Euroopassa jousi olisi tosiaan voinut ollut käytössä jo paljon aiemminkin, kuten kyseisen tutkimuksen mukaan voitaneen olettaa, vaikka vanhoja suoria todisteita jousista ja nuolista ei olekaan löytynyt. Jostain se jousi tuli mutta mistä ja milloin?
Ei kyse ole vain Pohjois-Euroopasta, vaan suunnattomista maa-alueista Euraasiassa ja Amerikassa. Ja 12 000 vuotta sitten jäätiköt peittivät vielä enintä osaa Pohjois-Eurooppaakin.
Kun jousesta tuli pääasiallinen kaukoase, kehitystyö keskittyi siihen. Eivät vipukeihäälle soveltuvat ympäristöt kadonneet kokonaan, mistä todistaa vipukeihään nykyaikaan jatkuneet käyttöympäristöt esim. Australiassa ja arktisella alueella, mutta kokonaiskuvassa jousta kehitettiin jatkossa niissäkin ympäristöissä, joissa vipukeihäs olisi voinut pelittää edelleen. Kehitettiin esimerkiksi erittäin pitkiä ja voimakkaita jousia, jotka ampuivat erittäin raskaita nuolia, jotka vaativat avointa käyttöympäristöä siinä missä vipukeihäskin, mutta eivät silti päässeet vipukeihään liike-energiatasolle.
1 tykkäys
Koko viestiketjun ponnehan oli se, että jousenkäytöstä on todisteita jo kaukaa ennen jäätiköitymisen päättymistä. Se, että jousta voitiin käyttää monissa ympäristöissä ei tarkoita sitä, että jousi oli erityisen käyttökelpoinen ase niissäkään ympäristöissä, ennen holoseenia.
Kukaan ei voi sanoa eikä tule koskaan kykenemään sanomaan, milloin ja mistä jousi tuli, tai kuinka monta kertaa.
1 tykkäys