Jousi numero viisi, mölle vai molle ?

#21

Pienistä puista tehtyihin jousiin tulee tosiaan purkkareita ja myötää herkemmin ja useammin kuin vähän isommista puista tehtyihin jousiin.

Bakerin (1992) mukaan kyse on siitä, että pienestä puusta tehdyn, poikkileikkaukseltaan segmentinomaisen kaaren puristusrasitus keskittyy vetorasituksen tavoin kapealle sektorille poikkileikkauksen paksuimpaan kohtaan. Reiniahon (2015?) mukaan tämä ei ole mahdollista, vaan kyse on todennäköisesti nuorpuun vaikutuksesta näissä jousissa, joissa raaka-ainepuun pienen koon seurauksena vatsapuu on ydintä lähellä olevaa puuta.

Nuorpuuselitys ei kuitenkaan ole validi, sillä moniin em. ilmiötä ilmentäviin jousilehtipuihin ei muodostu lainkaan nuorpuuta, kuten esimerkiksi kuuseen ja mäntyyn muodostuu. Jousten vatsapinnan työstössä aina hienovaraista nenä kiinni puussa-siklausta myöten työkalutuntuma tai näköhavainnot eivät liioin anna mitään viitettä muusta puusta poikkeavasta puuaineksesta ytimen ympärillä vatsapinnassa. Nuorpuun ulkonäkö, koostumus ja työstettävyys eroavat sen sijaan nuorpuullisissa puissa dramaattisesti normaalista puusta.

Toistaiseksi on auki, miksi pienistä puista tehdyt jouset eivät ole yhtä puristuskestäviä kuin vähän isommista puista tehdyt.

1 Like

#22

En oikein ymmärrä minäkään miten tuolla poikkileikkauksella jousi myötäkäyristyisi enemmän. Nimenomaan, mitä pyöreämpi(kapea) selkä ja tasaisempi(leveä) vatsa, sitä vähemmän jousi myötäkäyristyy.
Vatsassa on enemmän materiaalia ottamassa puristusta vastaan, simple as that.
Selkä tuolla profiililla on kovilla, mutta se on eri asia.

Ehkä puu on heikompaa, mutta en osaa sanoa omien kokemuksien perusteella.

1 Like

#23

Hieno jousi. “Lumihiutale” koristetta myöten persoonallista tekemistä. Foorumilla alkaa olla monipuolista veivausta. Ilahduttaa.
Myös periksiantamattomuus pienten vaikeuksien läpi puskemisessa heijastuu positiivisena jousentekijästä Hartonen. Sellaista sädekehää ei joka jousennakertajalla ole. Olen aina sanonut että sinnikkyys on valtava siivu lahjakkuudessa. Pelkällä lahjakkudella ilman sinnikkyyttä ei tee muuta kuin veltonjoutavaa leventelyä pystybaarissa.

2 Likes

#24

Tuon Bakerin teorian minäkin oon kuullu. Eikös tätä ongelmaa ole vatsan kovertamisella saatu korjattua ? Vai onko se huuhaata ?

0 Likes

#25

Kiitos ! Tylsäähän jousen teko olisi jos joka kerta ilman ongelmia tulisi nopeasti täydellisiä jousia…

Monelle olen puhunut tämän harrastuksen hienouksista.

Tässä kun alkaa ajattelemaan miten paljon on vaihtoehtoja ja tyylejä liittyen jousiin, nuoliin tai varusteisiin niin ihan heti ei lopu tekeminen ja uuden oppiminen. Ampumisesta ja osumisesta puhumattakaan… kaiken tämän taidon hiomisen myötä kun sitten aletaan sekoittamaan sekaan kaikkea muuta asiaan enemmän ja vähemmän liittyvää niin eikai tämä voi tylsäksi muuttua koskaan ?!

0 Likes

#26

Luulenpa, että perustelu löytyy Kärkkäiseltä (2007: 109, 221–222) - syy lienee puun solujen mikrofibrillikulmassa (täsmällisesti puun solun sekundääriseinämän keskikerroksen mikrofibrillikulma). Se on puun ytimen läheisyydessä merkittävästi suurempi kuin pintapuussa. Mikrofibrillikulma taas vaikuttaa merkittävästi puun lujuusarvoihin. Kärkkäinen antaa esimerkiki, jossa radiatamännyn vetolujuus puolittuu, kun mikrofibrillikulma kasvaa 10 asteesta 30 asteeseen. Erot voivat siis olla melkoiset ja sama pätee puristuspuolella.

Tämä teoria selittäisi hyvin, miksi Tuukka on havainnut puristusmurtumia vain jousen lavan keskialueella, ytimen lähellä - juuri siellä, missä mikrofibrillikulma on suurimmillaan ja puristuslujuus pienimmillään.

0 Likes

#27

Sivuutit Tuomo nätisti sen massiivisen ongelman, että jousilehtipuihin ei muodostu nuorpuuta. En ole tehnyt yhtään jousta pienen läpimitan havupuusta, joissa nuorpuu tulisi vastaan.

0 Likes

#28

Täsmennätkö hieman tätä? Ainakin Kärkkäisen mukaan (s. 300–301) lehtipuilla nuorpuu voi olla hankalasti määriteltävissä: “Hajaputkiloisilla lehtipuilla nuorpuu voidaan määritellä mm. alhaisen tiheyden perusteella, mutta aina ei kovin uskottavasti.”

Mikrofibrillikulma on solun sisäinen ominaisuus ja se vaikuttaa niin lehti- kuin havupuillakin. Se (suuri mikrofibrillikulma ytimen lähellä) ei ole käsittääkseni riippuvainen nuorpuusta.

0 Likes