Miten mitata jousen vasta- tai myötäkaarevuus yksiselitteisesti? Yksinkertainen kysymys, jonka vastaus ei ole välttämättä ihan triviaali.
Itse olen päätynyt siihen, että yksiselitteisin menetelmä on mitata kahvan tukipisteen (tai syvin/korkein kohta, jos kahva on muotoiltu) ja nokkiurien välille vedetyn linjan väliltä.
Vaikka tämä on intuitiivisesti erikoinen mittaustapa, niin en ole parempaakaan keksinyt. Esimerkiksi, jos jousi on täysin suora, niin silloin vastakaarevuutta on täsmälleen kahvan paksuuden verran, jos siis kahvan paksunnos on jousen vatsapuolella. Mutta toisaalta, jos ja kun jänneväli ja todellinen vetopituus mitataan suhteessa kahvan tukipisteeseen, niin silloin muitakin parametreja voi mitata suhteessa samaan pisteeseen.
Eli täysin suora jousi onkin puolitoista tuumaa vastakaarella ja reippaasti myötäkäyrä jousi onkin suora?
Minä olen aina mitannut asian kahvan selkäpuolelta, luulin että kaikki muutkin tekevät niin. Sieltä katsoen suora jousi on suora, ei vasta- eikä myötäkaareva. Selkäpuolelta on myös helppo tarkkailla setin määrää, asettaa vain jousen jotain suoraa pintaa, kuten ovea vasten, ja mittaa siitä kärkien tai kahvan etäisyyden.
Minun ajattelutapani perustuu siihen, että myötä- tai vastakaarevuudella on oltava jokin vaikutus jousen toimintaan. Jos se mitataan selästä ja jousen selkäpuolelle, kahvan kohdalle lisätään materiaalia, niin sillä ei ole mitään vaikutusta jousen toimintaan, vaikka laskennallisesti jousi “myötäkäyristyy”. Jos taas lisätään kahvan vatsapuolelle materiaalia, niin samalla jännevälillä (jota pitää siis nostaa), jousen esijännitys kasvaa -> jousen vastakaarevuus kasvaa, vaikka lapojen muoto ei muutukaan mitenkään.
Tiedän, intuitiivisesti ristiriitaista ja siksi tätä pohdinkin. Miten siis määritellä jousen myötä-/vastakaarevuus yksiselitteisesti?
Minusta nämä ovat eri asioita. Myötä/vastakäyryys, kahvan paksuus ja jännekorkeus. Toki niillä on myös vaikutuksensa toisiinsa.
Höyrytin muuten juuri osage/vastakaarijousen kahvaan lisää vastakaarisuutta. Lavat päätyivät huomattavasti suuremmalle rasitukselle, mutta jännekorkeus laski.
Mites jos asiaa ajattelee niin, että minimijänneväli (jänneväli on nolla) on se kun jänne koskettaa kahvaa käden tukipisteen kohdalta. Tai jos kahvapaksunnosta ei edes ole, niin jänne koskettaa jousen vatsaa kahvan kohdalta. Silloinhan jänteessä on vielä tietty jännitys (paksun kahvapaksunnoksen kohdalla tämä on helppo hahmottaa), jolloin jousessa on vastakaarevuutta kahvan paksuuden verran. Jos nokkiurat ja kahvan vatsapuoli ovat samalla linjalla, niin mitään jännitystä jänteessä ei ole jännevälin ollessa nollassa.
Mielestäni puhut nyt jostain ”nollajännevälistä”, että millä etäisyydellä se on kahvan pohjasta, etkä jousen kaarevuudesta. Kaarevuus liittyy mielestäni jousen muotoon, sivuprofiiliin.
Mainitsemassani vastakaarijousessa oli muuten luontaista myötäkäyryyttä niin paljon että jyrkähköjen vastakaarten kärjet olivat samalla tasolla kahvan selkäpuolen kanssa. Eli minun menetelmäni mukaan se kai siis oli ”suora”, vaikka jousessa ei suoraa kohtaa ole.
Nyt kärjet ovat vähän päälle tuuman vastakaarevalla puolella. Tämä nollajänneväli sijoittuu siten jonnekin kahvan sisäpuolelle, mikä on aika hankala mitata. En edes tiedä mitä sillä tiedolla tekisin.