Mitä tarkoittaa kun jousi ottaa settiä?
Sitä, että jousi myötäkäyristyy, alkaa siis “seurata” jännettä. Eli puu pettää rasituksessa, puristuksessa vatsapuolella. Tälläinen jousi siis muuttaa alkuperäisestä suorasta muodostaan yhä enemmän muistuttamaan jänteellä olevan jousen muotoa. Puu löysistyy ja menettää heittoaan. Kun jousi myötäkäyristyy liikaa, voi käydä jouselle niks naks ja tämä katkeaa vatsan pettämisen takia. Usein suuri määrä settiä johtuu liian märän puun käyttämisestä, tai siitä että jousi on liian kapea paunoihinsa nähden. Lavat siis liaan paksut.
Englanniksi, “set” ja puristusmurtumat “compression fracture”. Löytyy youtubesta juttua noilla.
“Set” on englantia ja se on väännetty suomeksi muotoon “ottaa settiä”, mikä on kyllä aika huono muoto. Ilmiö, jossa jousi myötäkäyristyy, on “viruminen”:
Jousi siis viruu, jousi on virunut 30 millimetriä. Englanniksi viruminen on “creep” mutta jostain syystä sitä ei käytetä jousien yhteydessä. Pitääpä joskus kaivella jousikirjallisuutta ja etsiä, milloin käsite “set” on tullut käyttöön.
Joo suomi englannistuu hurjaa vauhtia. City on jo sana suomenkielssä suomen sanakirjassa. Ja ollut tovin. Tavallaan vihaan näitä “suomennoksiaenglannoksia” vaikka itsekin alennun niitä käyttämään rakkaan ja runsaasti taipuvan kotokielemme sijaan. Settiä- Set back- asettua taakse- myötäkäyristyä. Feidit-fade out-liukua pois-tai paremminkin siirtymä. Eli kun puhutaan vaikkapa kädensijan muodon siirtymän ohenemisesta esim.
Tipit-tip… Ei tarkoita jousislangissa juomarahaa eikä preeria-asumusta vaan jousen päätä-päätyä. Nokki-nock…jousen tai nuolen nokki. Parempi olisi minusta jousen pääty tai jousen pää jossa jänneurat sijaitsevat. Näitä on vaikka millä mitalla näitä englannista väännettyjä termejä. Kaaripyssy ja piilit lentoon.
En tiedä kuinka pysyvä muodonmuutos tarkalleen tapahtuu puussa, mutta en menisi sanomaan settiä virumaksi. Eikös setti yleensä tule ylirasituksella? Silloin kyse on aivan tavallisesta myötörajan ylittävästä pysyvästä muodonmuutoksesta. Virumisella tarkoitetaan lujuusopissa myötörajaa pienempien jännitysten aiheuttamaa pysyvää muodonmuutosta. Tämä tapahtuu metallien kidehilassa juurikin pääasiassa dislokaatioiden liikkeellä. Puussa ei voi olla saman tyyppisiä dislokaatioita, koska rakenne ei ole kiteinen. Muoveissa viruminen taas tapahtuu tyypillisesti mm. ristisidosten purkautumisella. Todellinen viruma, mitä jousessakin varmasti pitkäaikaisessa jännityksessä tapahtuu, muistuttanee enemmän muovien virumista. Molemmat materiaalit ovat merkittävän epähomogeenisia, epälineaarisia ja anisotrooppisia. (Prkl. tuli noita vierasperäisiä sanoja kuitenkin…) Selkeää myötörajaa siis ei edes ole.
1 tykkäys
Kärkkäisen (2007) hieno puutieteen perusteos “Puun rakenne ja ominaisuudet” esittelee kattavasti puun lujuusominaisuuksia. Sitä olen pääasiassa käyttänyt lähteenä; lujuusopin opinnot rajoittuvat lukioon. Kärkkäinen siis käyttää termiä viruminen (s. 236–238) puun pysyvien muodonmuutosten yhteydessä.
Puu käyttäytyy Hooken lain mukaan tietyin ehdoin, johtuen juuri epähomogeenisuudesta, epälineaarisuudesta ja anisotrooppisuudesta. Puu käyttäytyy ennemminkin viskoelastisesti, jolloin elastisten ominaisuuksien lisäksi jännitykset oavt suorassa suhteessa muodonmuutoksen nopeuteen.
“Kun vakiovoima vaikuttaa jatkivasti puukappaleeseen, halutaan selittää muodonmuutoksen riippuvuus kuormituksesta, ajan pituudesta ja muista tekijöistä. Muodonmuutosta sanotaan virumiseksi.” Kärkkäinen, s. 235.
Kärkkäinen ottaa esille myös termin relaksaatio: “Toinen ongelma on vastaavasti selittää puun käyttäytyminen, kun puukappale on jännitetty tiettyyn muodonmuutokseen ja selvitetään vallitsevan jännityksen muutokset ajan ja muiden tekijöiden funktiona. Jännityksen alenemista sanotaan relaksaatioksi. Kun relaksaatio on suuri, kuormituksen lakkaamisen jälkeen muodonmuutos palautuu vain vähän.” Tämähän vastaa tilannetta, jossa jousta pidetään täydessä vedossa pitkään ja jousen väsyminen näkyy paunamittarissa.
Itse tulkitsen tämän niin, että puu voi virua, vaikka myötörajaa ei ole ylitettykään. Puujousessa tapahtuu muutoksia jo paljon myötörajaa pienemmilläkin jännityksillä, ennen silminnähtävää virumista. Onkin oikeastaan aika mahdotonta sanoa, että milloin myötäraja on ylitetty, koska puulla ei ole selkeää myötörajaa. Murtoraja sensijaan on yleensä aika selkeä.
Aihe on kiinnostava. Käytännön esimerkkinä, keskimäärin puujousi käyttäytyy hyvin elastisesti niin pitkään, kun jousen pituus/vetopituussuhde on noin 3 tai yli. Eli 28 tuuman vedolle mitoitettu jousi käyttäytyy elastisesti noin 22 tuuman vedolle, ilman mitään havaittavaa väsymistä, virumista tai suorituskyvyn alenemista. Jos vetopituutta kasvatetaan (jousen pituus/vetopituussuhdetta pienennetään), niin viruminen alkaa, ei vielä silminnähtävä mutta jousen suorituskyvyssä se on kyllä havaittavissa. Vedon pidentyessä viruminen kasvaa silminnähtäväksi.
Onko sinulla @JPP ehdottaa jotain toista termiä kuin viruminen, joka kuvaa puujousen muodonmuutosta? Kaikki tieto kiinnostaa!
1 tykkäys
Juuri näin Tuomo. Tuossahan perusilmiöitä olikin aivan hyvin selitettynä. Onko sun lähdekirjallisuudessa tietoa miten muodonmuutokset tapahtuvat mikrorakenteessa?
Oisko sopiva termi setti? Lontooksi eivät varmaankaan juuri sen takia kutsu settiä virumaksi, koska myös normaali myötäminen on osana settiä.
Termistössä muuten sotkee lisää savolaiset. Savossa viruminen tarkoittaa venymistä ja viruttaminen venyttämistä. Appiukko ihmetteli aikanaan, että miksi niitä kalaverkkoja venyttää pitäis, kun meinasin vähän viruttaa niitä järvessä.
Jousen setille on aivan varmasti ollut joku muinainen termi. Onko kellään hostoriantietäjällä siitä tietoa?
Jousi “follows string” totesi Ascham jo vuonna 1545. Jousi siis myötäkäyristyi käytön myötä. Olisikohan Baker tuonut termin “set” käyttöön?
Kyllä viruma lienee paras sana kuvaamaan ilmiötä. Sillä on kuitenkin jonkinlainen peruste ja sitä on käytetty puutieteessä kuvaamaan ko. ilmiötä.
Sanaan setti liittyy vakava taivutusongelma. Jousessa on kaksi tuumaa settiä. Jousi settaa jo 25 tuuman vedolla. Jousi on setannut 50 milliä. Jos sanan yhteyteen pitää liittää jokin verbi, kuten “ottaa” settiä, niin ei toimi.
1 tykkäys
Ottaa settiä tai ottaa virumaa. Kumpikin kuulostaa minusta ihan selkeältä, tosin setistä puhuttaessa tietää heti että on kyse puujousista eikä muista asioista.
Nokki, feidari, setti ynnä muut täsmälleen tiettyä asiaa tarkoittavat sanat ovat ns. ammattislangia. Mielestäni on vain kätevää että samat sanat tarkoittavat muillakin kielillä samoja asioita.
Monilla muillakin aloilla on oma slanginsa helpottamassa asioita, esim. purjehtimiseen ja veneen osiin liittyvä sanasto on erittäin kansainvälistä sekä myös peräisin monista eri kielistä.
2 tykkäystä
Ja nokki, setti ja tippi kaiken lisäksi kuulostavat ihan suomalaisilta sanoilta! Feidi on huono kyllä, siirtymä voisi olla parempi.
Setti sekä nokki on ihan ok sana ja laajalti käytetty. En vaihda enää muuhun termiin koska kaikkea ei tarvitse aina yrittää suomentaa.
2 tykkäystä
Näinpä! Kaikki muutkin jousiampujat puhuvat nokeista, nokittamisesta, nokinpaikoista ja jopa nokkiurista. Nokki on perinteikäs, tyylikäs, kansainvälinen ja vankasti vakiintunut termi joka tarkoittaa sekä jousen että nuolen jänneuria.
2 tykkäystä