Tässä taitaa olla päällekkäin useita eri motiiveja vetopituuden mittaamiselle: jousen rakenteellinen kestävyys, jousiampujan vedon mitta sekä nuolien mitta. Käytetty vetopituuden määritelmä pitäisi ainakin minun mielestäni valita juuri motiivin mukaan, ja tilanteen.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta selästä mitattu vetopituus on kaikkein olennaisin jousen rakenteellisen kestävyyden kannalta. Selkähän on se kohta, joka vetorasittuu, ja se “nollakohta”, josta jousi alkaa taipumaan. Kun siis mietitään jousen kestävyyden kannalta pituus-vetopituussuhteen mittaamista, niin pitäisi minun mielestäni nimenomaan käyttää selästä mitattua vetopituutta, koska se on jousen rakenteen kannalta yksiselitteinen. Tiedän, se ei ole ampujan vetämän pituuden suhteen yksiselitteinen, mutta odottakaa, tämä jatkuu vielä.
Kun sitten jousentekijä tekee jousta, niin se on tietenkin tilleröitävä ja mitoitettava ampujan todellisen vetopituuden mukaan, eli kahvakäden painepistekohdasta ankkurointiin. Ampujan vetopituushan määrittelee sen, miten pitkää todellista vetoa jousen on kestettävä. Mutta tämä on vain jousen tekemiseen tarvittava olennainen tieto. Yhtä olennainen on kahvan paksuus, sillä kahvan paksuus + ampujan vetopituus = jousen vetopituus.
Olen edelleen sitä mieltä, että ATA-standardin mukainen vetopituusmääritelmä sopii huonosti perinnejousiin, olkoonkin että on yksiselitteinen. Myös todellinen vetopituus + kahvan paksuus on yksiselitteinen. Toisin sanoen selästä mitattu vetopituus ampujalleen on yksiselitteinen. Ja minun mielestäni juuri selästä mitattu vetopituus (ampujan vetopituus huomioon ottaen määriteltynä) on se tärkein tekijä. Kenenkään ei tarvitse muokkailla tilleripuutaan 
koska tilleröitäessä käytännössä kannattaa seurata kahvaotteesta mitattua vetopituutta, jotta jousi on tilleröity riittävän pitkälle vedolle. Kun vetopituutta sitten ilmoitellaan vaikka jousen teknisissä tiedoissa, lisätään vain kahvan paksuus todelliseen vetopituuteen. Ja minusta olennaisinta on mainita, mitä vetopituuden mittaustapaa on käytetty. Silloin ainakin tiedetään, mistä puhutaan, vaikka mittaustapaa muut huonona pitäisivätkin.
edit. Tästä mitä ehdotan seuraa siis, että jos todellinen vetopituutesi on vaikka 28 tuumaa, ja sinulla on erilaisia jousia eripaksuisine kahvoineen, niin jokaisen jousen “rakenteellinen vetopituus” (hatusta keksitty termi 
) on siis erilainen. Tämä on tosiasia, jonka kanssa on mielestäni vain elettävä. ATA-standardi ei tuo tähän mitään helpotusta, sillä se ei liity perinnejousien rakenteeseen käytännössä millään tavalla. Jossain jousessa ATA-standardin mukaisen vetopituuden kanssa pituus-vetopituussuhde on jousen rakenteellista suhdetta pienempi (koska standardi olettaisi selän olevan kauempana kuin se onkaan), ja jossain teoreettisessa, hyvin paksukahvaisessa jousessa taas standardi huijaa suhteen todellista suuremmaksi, koska olettaa selän sijainnin lähemmäksi kuin se onkaan. Perinnejousien rakenteen kannalta kyseinen standardi on mielestäni melko mielivaltainen.