Kosteusmittareiden kalibrointiinhan löytyy testi, laitetaan pieneen kippoon tai pullonkorkkiin suolaa ja pari tipsausta vettä, ihan vain kosteuttaen suola - ei luoden mitään keittoa. Tämä kippo laitetaan sitten pieneen muovipussiin pöydälle mittarin kanssa, jolloin tähän muutaman litran tilaan on kuudessa tunnissa luotu 75% ilmankosteus.
No omat mittarit näytti 70,70 ja 65%. Ongelma tämän jälkeen tulee että mitenkäs näitä voi säätää? Vain yhdessä oli säätöruuvi takana, mutta koska sama mittari näyttää nyttenkin huoneilmassa 45%, muiden mittareiden näyttäessä 28-30% kosteuksia, en taida vaivautua. Mitenhän pitkään tässä on epätarkoilla kosteusmittareilla menty.
Minkälaisia kosteusmittareita te käytätte ja mihin luotatte?
Ilmankosteuden mittaaminen on vaikeaa. Halpismittareissa, joissa tarkkuus on annettu, niin se on luokkaa ±3%-yksikköä. Paremmissakin se on 1 tai 2 %-yksikköä. Kalibrointimahdollisuutta ei taida olla ja jos kalibroinnin tarvetta on, niin silloin mittarin tarkkuuskin lienee aika huono. Luottaisin elektroniseen mittariin, ne ovat mielestäni kohtuullisen tarkkoja. Mekaaninen mittari on sitten mitä on, sen heittäisin kierrätykseen. Minulle riittää karkea tulos, koska jousipuu on joko sisällä tai verstaalla ja niissä on aika vakio-olosuhteet. Lämmityskaudella kuivaa, muulloin hieman kosteampaa.
Olin pitkään luottanut tuohon analogiseen mittariin, se toimi loogisesti. Nyt tuo uusin digitaalinen näyttää sisälle 25-28% kosteuksia. En tahdo uskoa että näin on. Voihan aina ottaa jonkun puukappaleen painon ylös tässä huoneenkosteudessa, kuivattaa uunissa ja verrata 0% kosteuteen. Ehkäpä teen testin.
No mutta, etkös aiemmassa viestissäsi maininnut, että tarkistit ruokasuolalla tarkkuuden? Näytti 5 %-yksikköä alle. Oma perushalpismittari näyttää nyt 33 %:ia - siinä sen pitäisi keskimäärin ollakin näillä pikkupakkasilla. Ei sillä tarkalla lukemalla niin väliä ole, sinne päin riittää oikein hyvin, varsinkin kun tasaantumisajatkin ovat sen verran pitkiä.
Hmm… Ehkä tuo riittää. Tosiaan heittoahan noissa on juurikin se 3-5%.
Olisi vaan mieluisa saada tarkkaan kun keväällä valmistaututaan pituuskisoihin. Tekisi mieli hakea vähän rajoja jousien kuivattamisesta.
Hyvä vaan kun sain itteni nyt viimein kartalle oikeista kosteuksista!
Mielenkiintoinen aihe. Olen käyttänyt halpaa digitaalista mittaria. Yksikään jousi ei ole kyllä mittarin takia rikkoontunut. Nyt kun on joutunut kämppää lämmittämään, niin kosteudet on olleet 37-40% RH eli joutuu kaivamaan jätesäkkihomidorin käyttöön.
En löytänyt mitään varsinaista keskustelua suoraan jousten käytöstä millaisillakin kosteuksilla ? Onko mitään nyrkkisääntöä tms milloin on liian kuivaa / kosteaa yksipuiselle jouselle säilytykseen ja sen jälkeiseen ampumiseen ? Lähinnä liian kuiva arveluttaa vai onko se vain liian nopeasti kuivattamisessa se juttu
Digitaaliset kosteusmittarit ovat minullakin näyttäneet ihan satu-lukemia, viimeistään puolen vuoden käytön tms. jälkeen. Analoginen hius-moottorinen mittari on käytössä ja siihen luotan, sillä se toimii, testatusti. Otan milloin tahansa mieluummin luotettavan +/-3 % mittarin kuin mittarin, joka antaa desimaalit, mutta voi olla 33 % pielessä, tai olla olematta.
En tiedä, tarvitaanko nyt ihan perusteita, re: ilman suhteellinen kosteus ja puun tasapainokosteus kussakin suhteellisessa ilmankosteudessa. Ilman niitä totean vain, että väli 45 - 55 % on puujousille paras säilytys- ja käyttöympäristö. Tätä alemmassa ilmankosteudessa puun vetolujuus alkaa jäädä jälkeen muista ominaisuuksista, ja riski jousen murtumiseen selästä kasvaa. Tätä korkeammassa ilmankosteudessa puun puristuslujuus alkaa heiketä niin paljon, että myötäkäyryys kasvaa aiemmasta, eikä enää häviä, vaikka puu myöhemmin kuivuisikin.
Suomessa sisäilmankosteus voi talvella pakkasen ja lämmityksen määrästä riippuen laskea erittäin alas, 25 - 30 prosenttiin. Se on liian kuivaa kaikille paitsi poikkeuksellisen vetolujille puille. Tämä ei silti tarkoita, etteikö huoneilmassa säilytettyjä jousia voisi talvella käyttää. Jousi, joka on kunnolla sisäänajettu kestää alhaisiakin ilmankosteuksia koko lailla hyvin. Lähinnä uudet jouset ovat vaarassa. Jousia aikani kosauteltuani lopetin kokonaan jousten sisäänajon, jos talvi-ilmankosteus laskee liian alas. En jännittäisi uutta jousta täyteen vetoon yhtään alle 40 pinnan kosteuksissa, ja silloinkin vähän hirvittäisi.
Jotkut jousentekijät ratkovat riskejä ns. ylirakentamalla jousensa. Tarpeettoman pitkä, leveä, ohut ja massiivinen jousi kestää kuivuutta ja kosteutta, jossa tavanomainen jousi olisi vaarassa. Minun mielestäni ylirakentamisen haitat on ihan liian iso hinta maksettavaksi, ei vähiten jousen maasto-oloissa käsiteltävyyden kannalta. Niinpä teen jousistani optimaalisen pituisia, levyisiä ja paksuisia, ja käytän kuivimmilla oloilla pelkästään vanhoja, taipumaan läpikotaisin oppineita jousia.
Jes kiitos! Mulla nyt on joki digi mittari mutta se on just ollu nyt 35 paikkeilla sisällä sen jälkeen kun uunia lämmittäny enempi. Eipä nyt ole jouset vielä onneks hajonnu selästä kun kerran ja sekin oli sateen jälkeisenä päivänä kun aurinko taas paisto täydeltä taivaalta ja sehän sitten ekalla vedolla posahti päreiks. Jousta ei ollu käsitelty millään.
Kosteusmittaria ei tulisi kalibroida vain yhdellä mittausalueella vaan mieluiten kahdella tai kolmellakin. Natriumhydroksidistä (lipeästä) valmistettu kylläinen liuos muuttaa pussin suhteellisen ilmankosteuden arvoon 8.91 ± 2.4 % (20°C), magnesiumkloridista tehty liuos taas vastaavasti 33.07 ± 0.18 %. Molempia aineita saa yleisesti ja edullisesti rautakaupoista tai apteekeista.
Oheen linkitetystä National Bureau of Standardsin julkaisusta Humidity Fixed Points of Binary Saturated Aqueous Solutions löytyy lisää taulukoita eri liuosten vaikutuksesta ilmankosteuteen.
