Nähty kauan sitten. Juu on hurjaa menoa, mutta niinhän tuo on ollut aina. Etsippäs jostain se vuoden 2008 Kenya heimojen välinen kiista. Kuvaaja ikuisti yli 200 jousiampujan välisen taistelun sekä muutaman uhrin.
Kovaa menoa tosiaan, vaikka Reinikainen on nähnyt tämän(kin) jo 1900-luvun alkupuolella…
Mikä on “pölyhuiskan” nimi ja tarkoitus taistelussa? Koristet kasvoissa, päässä, selässä jne ymmärtää, mutta kädessä pidettävä huiska…?
Hurjaa määrää nuolia pitivät jotkut taistelijoista jousikädessään. Siis ihan etulinjassa. Olivatko sitten nuolien kerääjiä ihan vain, mutta ampuminen olisi vaikeaa moisen nivaskan kanssa.
Kauempaa otetuissa kuvissa näkee miten hienosti joukkio liikkuu yhteen, aaltoillen vihollisen ja omien joukkojen liikkeiden mukaan. Silmänräpäyksessä yhdessä suuntaa muuttaen. Yhdessä metsästäneet ja sotineet soturit kulkevat kuin ajatus. Komeaa ihmisen liikettä muutenkin. Voi olla että maamme tussunuolieliitti ottaisi pataan näiltä…
Joo, Mikke katsokoon muualle.
Katsoin samaa, että nuolia keräiltiin surutta aika läheltä vihollista. Onkohan ihan viisas tehmppu?
Tuo oli tosiaan hienon näköinen rintama mikä siellä liikkui, hajaantuneena, mutta eli aina tilanteen mukaan lähemmäs tai kauemmas. Harvassa porukassa on varmasti hankalampi saada osumia, kuin soturiryppääseen.
Näitä afrikan sotimis pätkiä tuli katsottua mynämäellä Miika Vanhapihan elokuva arkistoista. Mää olin tuolloin vielä koulussa opiskelemassa ja näitä “sota” videoita katsottiin melko paljon. Otettiin silloin Kuttelolle opetus materiaalia.
Kyllä ei papuan pojat pärjäisi savolaisille heimosotureille. Näytti enemmän siltä että pullistellaan ja esitetään kansantanhuja naapuriheimolle ja pidetään kovaa mekkalaa sen sijaan että tehdään naapurista selvää jälkeä
Nuolet tuijasi miten sattuu ja keihäät liiteli niin kuin frisbeet.
Se on semmoinen juttu että sama määrä äärimmilleen ärsytettyjä nousuhumalaisia savolaisia sotureita toisella puolella niin tulos olisi ollut ihan toinen…Kirveellä olisi ollut töitä. Eikä illan hämärtyessä olisi kuulunut lässytystä vasta puolelta.
Arvon kollegojen pitää nyt ymmärtää, että Papua-Uusi-Guinean ylänköjen heimojen väliset julkikoitokset kuten yllä ovat juuri sitä miltä näyttävätkin, eli ritualisoitua pullistelua. Joskus harvoin sattuu kuolemantapauksia, mutta se ei ole tarkoitus.
Jos papualaiset olisivat murhahommissa, kuten vielä taannoin aina välillä olivat, ei savolaisella retkueella olisi mahiksia, kun yöllinen yllätyshyökkäys leiriin pantaisiin toimeen ja bambuveitset ja -kärjet puhkoisivat pitkää ja vieläpä marinoitua sikaa.
Olihan niitä täälläkin yöllisiä yllätyshyökkäyksiä, tappioita tuli ja niitä lähti kostamaan nimekkäiden sissipäälliköiden johtamat juonteet, Kostonjärven keikka on yksi niistä hohdokkaimmista.
Marinaadia tai ei niin ei täällä ole turhanpäiväistä länkytystä koskaan kuunneltu ja tuon tyylinen pretkuttelu ei ole tapoihin kuulunu. Ei edes juhannuksena. Haava persuuksissa ei näillä kulmilla arvoa kohota. Nuoruusvuosien tuntiakausia kestäneet markan painit ja kunnon nyrkkitappelut siihen asti ettei jompi kumpi enää takonut takaisin oli kuitenkin ihan jotakin muuta. Tytötkin siitä tykkäsi katsella. Tämän takiahan meillä on nykyään rauhaa rakastava hyvinvointi valtio jossa sivistyksen taso on jotakin ihan muuta kuin tyypeillä jotka vieläkin harrastaa nuolihippasia.