Kiitoksia Tuukka.
Sitten selittelyä. Junkmanns nyt vain oli paras lähde - parempia saa toki kertoa - niin siihen sitten viittasin. Tässä ei ollut tarkoituskaan esitellä omia tulkintoja tai radikaaleja väitteitä, koska siihen ei Holmegaardin jousen näkeminen yhden kerran lasin takaa anna mitään edellytyksiä. Tavoitteena oli kerätä ko. jousiin liittyvä tieto suomeksi samaan paikkaan. Ja olihan tuossa jonkin verran muutakin tauhkaa kuin Junkmannsin käännöstä. Siksi paikannimen käsittely sai (kohtuuttoman?) paljon tilaa, koska se hämmensi ainakin minua.
Kuulun siihen heimoon, jonka mielestä olisi kiva, jos vuorokaudessa olisi edes vähän enemmän tunteja, mieluummin vähän enemmänkin. Asuntovelkalapsiperheen arjen pyörityksessä aika on aivan liian rajallinen luonnonvara, joten kaikkea en vain ehdi tehdä, vaikka haluaisinkin. Taustoitukseen olisi voinut käyttää paljonkin enemmän aikaa mutta en kokenut sitä tarpeelliseksi. Mutta täsmennetään.
Tätä väitettä en ymmärrä. Miksi ampujan pituus ja vetopituus eivät korreloisi? Aina on poikkeuksia mutta mielestäni em. pituuksilla on aivan varmasti tilastollinen korrelaatio. Jos 180-senttisen henkilön “luonteva” vetopituus on 20–24 tuumaa, niin henkilöllä on joko aivan poikkeuksellisen lyhyet kädet tai sitten ampuja tykkää käyttää lyhyttä vetoa. Jos luonteva täysi veto tarkoittaa vetoa naamaan jousikäsi kohtuullisen suorana, niin se on tietenkin paljon pitempi.
Kivikautisen ihmisen luontevan vedon arvioiminen on täysin perustelua, koska sen perusteella voi arvioida jousen mitoitusta. Sanomasi perusteella voi siis olettaa, että Holmegaardin jousen käyttäjän vetopituus on ollut melko lyhyt ja siten myös jousen jäykkyys pienempi kuin voisi olettaa. Ehkä vetopituus on ollut vaikkapa 22–23 tuumaa ja jäykkyys alle 60 paunaa. Jousen pituus-vetopituussuhde olisi siis noin 2,5–2,6. Kyseisen asian pohtiminen on tärkeää replikan teon kannalta.
Minulla on se käsitys, että käsite “jalopuu” on tullut suomen kieleen puusepänteollisuuden puolelta erottamaan tammi, saarni, jalava, pyökki, tms. koivusta ja muista “tavallisista” lehtipuista. Onko englanniksi edes jaloa lehtipuuta kuvaava termiä? Pitäisi siis tarkentaa lajeilla.
Mutta, jatketaan tästä. Erityisesti replikan teon näkökulmasta olisi kiva tietää, että mikä on ollut jousen vetopituus. Museoyksilö on silminnähden melko suora, vailla 50+ -millimetrin virumaa. Joko jousi on ollut käyttämätön tai sitten vetopituus lyhyt.
Lisäksi nuolista olisi kiva saada lisää tietoa, onko niitä enää edes olemassa? Kansallismuseo ei tarjoa kuvia ja Junkmanns viittaa vain Beckerin piirroksiin, ikään kuin nuolia ei olisi enää mahdollista tutkia.
Niin ja onko Holmegårdin alueen löydöistä joitain hyviä artikkeleja, muitakin kuin Becker? Tanskan vääntäminen ymmärrettävään muotoon on kovin hidasta, vaikka kiva yhteys artikkeliin löytyikin: Mitä teit tänään (tai eilen) - kerro! - #256 käyttäjältä TuomoReiniaho