Tätä olen tässä pyöritellyt ja kyllä niitä on useampia. Yksipuisista suosikkeja ovat metsätammijousi (43#@28") sekä vaahterajousi (40#@28"). Tammijousi on tehty tämä kotitien varrelta kaadetusta tammesta ja vaaterajousi on tehty pihasta kaadetusta vaahterasta. Lähijousia siis! Tammella tuli muun muassa hyvä sijoitus taannoin Petikossa, ja leikkuriläpäisyrastilla se suoriutui koko porukasta parhaiten! Vaahteralla on ammuttu monta primikisaa. Jos yksipuinen pitää ottaa käyttöön, niin jompi kumpi noista. Kummassakin on käytetty vain pellavajännettä.
Laminaateista suosikki taitaa olla uusin, se jolla ammuin American roundin. Hikkoriselystetty, kiiltotuomiydin ja osagevatsainen jousi, 41#@28". Siinä on vähän toispuoleinen tilleri ja vatsapuolella on paikkapala. Ja vaikka en suorasta kahvasta niin tykkää, niin kyseinen jousi on silti jotenkin mukava ampua. Katsotaan, miten yhteistyö jatkuu mutta vaikuttaa siltä, että siitä voisi tulla jonkinlainen luottojousi. Sillä ammun myös tulevan Petikon kisan.
Laminaattipuolella olisi myös toinen jousi, vuosimallia 2015. Bambua, vaahteraa ja osagea, kaksissa MM-kilpailuissa käytetty, sekä monissa sisäkisoissa, 36#@28". Se onkin sellainen sisäkisajousi, leppoisan lupsakka ampua mutta heittää nuolta riittävän hyvin. Myös luotto jouseen on hyvä. Valitettavasti se vain ole foorumikelpoinen, eikä sitä primikisoissa tulla näkemään…
Suosikkijouseksi pääsevän pitää olla jollain tavoin erityinen. Tärkein vaatimus on kyllä luotettavuus – jousella on voitava ampua niin, että jousen voi tavallaan unohtaa. Jousen pitää istua omaan käteen, sen pitää olla mukava ampua, elämätön, yllätyksetön. Lisäksi jousessa olisi hyvä olla jotain erityistä, oli se sitten tehokkuutta, nopeutta, rujoutta tai jotain erityistä materiaaleihin liittyen.
Jännejousi syreenistä. Tiedot jousesta ovatkin näköjään kadonneet, samoin kuin jousi kuohuvaa jokea pitkin kanootin kaaduttua. Tuo jousi on kuitenkin olemassa vielä minun muistoissa ja kuvissa.
Kiitos, Tuukka.
Laitoin nuo kuvat, kun Menna toivoi kuvia tänne osioon.
Minä asun nykyään rivitalossa, jossa ei ole oikein mahdollisuutta jousia tehdä… ja kipinä niiden tekemiseenkin on hakusessa.
Hyvä että täällä jaksetaan jousia ja jousista vääntää.
Kyllä minä vielä jousien kanssa kuitenkin hommailen silloin tällöin.
Kah, rivitalossa minäkin asun, ja jousia väsään. Nykyisin 100-prosenttisesti, kun Kurala meni tits up. Tarvitaan pari neliötä pihamaata tai työhuoneen lattiaa ja homma etenee. Hulluksihan tässä muuten tulisi.
Arin jouset ovat kyllä taideteoksia. On jousia, jotka on tehty ja viimeistelty teollisen täsmällisesti, lähes täydellisesti. Sitten on jousia, jotka näyttävät tosiaan siltä, että ne on ihan itse tehty, niin hyvässä kuin pahassa. Mutta Arin jouset ovat jotenkin poikkeavia, ne ovat hyvin viimeisteltyjä ja niissä näkyy taitava käsityö hyvällä tavalla mutta niissä on myös jotain hyvin aitoa. Jos taitavan varhaiskantaisen tekijän tekemä jousi siirrettäisiin aikakoneella nykyaikaan, niin se näyttäisi juuri tuollaiselta Arin tekemältä jouselta.
Kiitos Tuomo sanoistasi.
On totta että nuo jouset näyttävät hyvältä, ja osa jopa onkin.
Nyt kun olen omia jousia katsellut, niin olen huomannut, että suurimman osan ajasta mitä jousia tein, en tajunnut juuri jousen teosta…ainakaan niiden syvintä olemusta.
Nyt jälkikäteen kevyesti harmittaa se, ettei nyt ole kipinää, kun jousia ja jousen tekoa edes vähän ymmärtäisi.
Jousia oppii tekemään vain tekemällä jousia…näin se on.
Tämä on paras jousi jonka olen tehnyt. Tuomipihlajaa ja pituutta 71". Valitettavasti halkesi vatsasta ja siksi hirvenjänne vahvistukset halkeaman päissä ja täytin halkeaman titebondilla. Vielä ampuu ja ampuu hyvin, ainakin uutena kronotin siitä 183 fps parhaimmillaan ja monta kertaa 180-181 fps 530 grainin nuolella, 755 graininen nuolikin lensi 154 fps, vaikka jousessa paunoja vain 51#@28". Tein sen vaihtokauppatyönä, se vaihtui uuden omistajan takomaan komeaan keihääseen.
Tässä taas hienoin tekemäni jousi, ja vaikka ei ole yhtä nopea kuin edellinen, ampuu tämäkin 418 grainin nuolta 164 fps. Tämäkin tuomipihlajasta, 65" pitkä ja 35#@28". Tein tämän vaimolle. vatsaan tuli hento puristusmurtuma, mutta jousi ei tunnu olevan siitä moksiskaan, ja värilakka peitti murtuman todella hyvin, että itsekkään en enään huomaa että siinä sellainen olisi. Tilleri näyttää siltä että alalapa olisi jäykempi, mutta todellisuudessa tuosta alalavan mutkasta lähtien koko lapa on kääntynyt reflexille, joten tilleri on siitä syystä huomattavasti positiivinen.
