Jes eli eilen pääsi varsinaiseen starttiin meikäläisen ensimmäinen sarvijännekomposiitti. Laittelen kuvia vaiheista parhaani mukaan tänne niin saatte sitten itkeä tai nauraa, ehkä molempia ja jopa samaan aikaan.
Vaahteran lapoihin sain enolta joka oli omasta pihasta kaatanut sen Keski-Suomesta ja lankuksi sahuuttanut jo yli 15 vuotta sitten. Taapelissa kuivunutta ja päältä valikoin yhden pinta laudaksi jääneen soiron jonka kesällä olin työntänyt sirkkelissä 50x18 soiroksi. Lustot oli aika paksuja, ainakin 3mm. Kahvan ja kärki palat sain Jereltä.
Eilen sitten pätkin lavat ja Jeren höyry laatikossa ja muoteissa väänneltiin lavat ja siyahit(?) muotilla. Tavoitteena on nyt siis viisi osainen vaahtera runko suht miedolla reflexillä ja todennäköisesti koitan päästä tämän tyylisen profiiliin
Profiili valikoitui monestakin syystä mutta lähinnä siitä että vaikuttaa suht helpolta lähtökohdalta koska jännekulma antaa jousesta todennäköisesti stabiilimman ja täten helpomman tehdä. Pienenä extrana tähän “Attilan” käyttämään jouseen on kahvassa ja tipeissä olevat luu liuskat sivuilla mitkä täytyy varmaankin ottaa huomioon corea työstettäessä.
Nämä kaksi viimeistä kuvaa on magyar jousista mutta saman tyyppiset jouset ovat kuuluneet myös Hunneille. Tässä linkkiä jos haluaa lukea lisää löydöksistä : Hungarian Traditional Archery
Jousen mitaksi tulee ~140cm ja tavoitteena ottaa vetopituutta +30" ja niin paljon kun pystyy. Voi olla parempi ettei aseta tavoite paunoja mutta mielummin yli 70 kuin alle. Tietysti sellainen millä voisi itse ampua että sinne satasen nurkille jos päästään niin avot.
Tässäpä nyt jousen osaset ja koneellinen työstäminen loppuu nyt tähän. Toivottavasti. Osat on siis sirkkelillä ja höylällä työstetty höyrytys valmiiksi. Sarviin en ole vielä kajonnut, joten katsoo nyt miten niiden työstö luonnistuu.
Kerkesin tänään sen verran jatkamaan että tein kahvan v liitokset. Seuraavaksi on kärkien vuoro ja siitä sitten liimailemaan. V-liitokset työstin sahalla ja viilalla. Kovaa tuo vaahtera halkaistavaksi pienellä jaappanin sahalla… laittelen mittoja osista kun kaikki on työstetty.
Tulee varmasti upea jousi! Mikan tietäen, niin ei tässä onnella ole juurikaan sijaa, vaan taidolla mennään! Kyllä armoitettu käsityöläinen asiansa osaa, vaikka olisi ihan uuttakin asiaa.
Noh… jossain asiassa ehkä. Maltti on valttia, se täytyy nyt muistaa. Varmaan eka jousi missä se on enemmän kun tärkeä muistaa! Mutta kiitos Tuomo ja Hukka. Eiköhän tämä tästä…
Aloin vähän mallailemaan profiilia ja Jere jo tuossa sanoi yyveenä että näitä kärki paloja täytyy lämmöllä oikaista, ja olen ihan samaa mieltä nyt. Itse en kyllä olis osannut sanoa kuin vasta nyt, sillä aikani tätä kuvan kanssa tiirailin…
Lisäilen tähän vielä että nyt on sakaran kärjestä toiseen 145 pituutta mutta jänne urat tulee muutaman sentin kärjestä niin ntn selkää myöten on tuleva sen 140cm.
-Lavat on 15mm paksut ja 51mm leveät
-Kahva 48mm paksu ja 28mm leveä
-Sakarat 50mm leveät ja 26mm paksut ( oli muuten omin silmin nähtävä että näin paksu taipuu hallitusti)
Liitokset tavoittelee 10 senttiä ja kahvaa jää lapojen väliin 10 senttiä.
Sakara palat ja kahva on noin 30cm ja lavat 50cm mutta liitokset vie oman mittansa.
Suht suorat sain jatkoksista mutta kapuloissa on pientä eroa… toisessa on kärjessä enemmän kaarta kun toinen taas on suora. Piirsin höyrytyksen jälkeen paperille selkäpuolelta että näkee eron. Onkohan tuolla enää mitään väliä ? Kaari oikeni vain hieman toisessa ja toisella koitin passata kärjet kohdalleen “pareiksi”.
Veri nais. Kyllä tolla jousi tulee. Ei tosta tarvii enää vääntää suuntaan eikä toiseen, eiku liima välii.
Kärjethän voi muokata samanmoiselle mutkalle myös sitten valmiissa jousessa. Siis tasaiselle kaarevuudelle jos toinen on jäänyt kärjestä vähän suoremmaks. Massaa jos minimoi niin noissakin jousissa menee jopa 20mm paksut kärjet, vaikka onkin kapeat. Eli pelivaraa on muotoilla.
Onnistuu vielä ihan refleksin paahtaminenkin kärkiin. Nimimerkillä tehty ja toimii - liitostenkin läheisyydessä. Foliokääreen voi vetästä suojaamaan arkoja alueita.
Mutta noissa on veistovaraakin kun ovat niin paksut.
Tein ohuen liiman aluksi jolla liimasin osat irrallaan mutta se osoittautui niin ohueksi että hävisi kuivuessaan kuin tuhka tuuleen joten tein vielä toisen kerroksen paksummalla ennen varsinaista liimausta. Pidin osia leivinuunin päällä jolloin ne olivat 50-60 asteisia, eli oli hyvin peliaikaa nahkaliiman kanssa mutta eihän tuo liimaus kovin hankala toimitus ollut.
Liimasin ensin lavat kahvaan ja lopuksi kärjet. Toinen kärjistä tahtoi liukua auki mutta pidätin käsillä viitisen minuuttia sitä paikallaan kunnes liima geeliytyi pinnasta eikä osat enää paennut irti toisistaan.
Nostin jousen avonaisen ikkunan alle pöydälle jossa geeliytyminen hieman nopeutui ja annoin vielä loppu rutistukset puristimiin. Saumoista ei ainakaan nyt läpi näy jousen levätessä pöydällä ja hyvä niin!
Suoruuden luotan loveuksiin koska en oikein osannut tätä kokonaisuutta enää hallita vaan oli jätettävä pöydälle lepäämään jottein liitokset liikkuisi.
Laitoin kärjet ikkunan reunalle ja kahvan puristin toimi kolmantena tukipisteenä joten pitäisi sen suht suoralla pohjalla olla. Jos ei onnistunut niin saahan tämän purettua !
Perinteisesti tommoset kieroudet ei ole mitenkään haitallisia. Vaan voidaan rungon muotoilussa vetää keskiviiva ja veistää suoraksi. Ethän haluakaan 30mm leveitä kärkiä? Eli siellä on varaa kaventaa.
Arvostan toki tarkkuutta. Saahan sen liimata uudelleen, voipa tulla parempi. Kieroilussa on aina pieni ärsyttävyytensä ja jos jostain muusta syystä ongelma kertaantuu, esim. tulee rouhastua liian kapeaksi jousi tilleröidessä jne. silloin luotisuoruudesta on hyötyä. Mulla on muutama venko turkkilainen jotka pelittää hyvin kun 90% asioista on tehty oikein. Vaikka jossakin sitten kieroa onkin.
Okei, meneehän ne kummatkin kärjet liimaukseen, pienen puuntyöstön jälkeen !
Tuli kokeneemalta hyvä huomio että oliko otettu liitoksen kohdan kaventuma huomioon. Eipä tullut ajateltua, vaikka nyt tuntuu että olisihan se pitänyt tajuta. Eipä siinä, hyvää harjotusta !
Tuohon vähän suunnittelin leveyksiä niin pakko on työstää kärkipaloja kapeammaksi ja tehdä v liitos uudestaan. Saahan sen näistä vielä tehtyä, ilman että mitat kärsii.
Edit: kyllähän tuossa toki joutuu joko lyhentämään hieman tai toinen vaihtoehto että tekee kärkipalan kiilasta terävemmän ja puristaa veeliitosta kapeammaksi, kunhan sitä ensin on vähän ohentanut taipuisammaksi? Vai mennäänkö tässä nyt ihan metsään ? Toki kokeilemallahan sekin selviää.
Soutaa huopaa, täytyy harventaa tajunnan virran kirjoittamista niin säästyy turhalta sisällöltä. Sitä hetken jousta kirveellä nakuttelin ja aika pienellä vestämisellä sai suorahkot linjat ja en nyt lähtenyt liimauksen irrottamiseen. Kaventelin kärjet 15mm jolloin ne on suunnilleen jo samassa linjassa. Seuraavaksi alaettava aihimaan uritustyökalua ja uritusta…
Aika raju oli vatsa puoli sarvesta ja siklille tein kahvan jotta on vähän mielekkäämpää hankaaminen. Aika paljon saa siklillä raapia kun tavoite on nyt saada sarvi ~7->2mm paksuksi ja lähtönä on 14mm->2mm.
Eikös kannattaisi sijoittaa jokunen euro ja hommata nauhahiomakone karkeampaan alkutyöstöön? Tosin siten kannattaisi sijoittaa myös imuriin, joka tarvitsee isomman tilan ja… ja…
On mulla… Kanttiputsi ja puruimurit löytyy mutta näitä jousia ja muita pien esineitä tehdessä oon koittanu pitää tietyistä käsityökaluista tukevasti kiinni.
Tuli muuten mieleen että on olemassa tällainen uritus kone luonnos josta alkuperäis piirros on kylläkin jalkajousen nuolien sulille.
Saa käyttää jos näkee tarvetta.
Leveyttä ei paljoa liikaa olekkaan, millejä vain. Mutta aloitin tuon vatsa puolen putsaamksella että näkee mitä voi sarvesta hyödyntää. En oikein muulla työkalulla saanut jälkeä yhtä hyväksi ettei kuitenkaan tule otettua liikaa pois.