Tällä kertaa syreeniä kokeilussa. Pituutta jousella 110 senttiä.
Tilleröin jousen jo 20 tuuman vetoon ja paunoja näytti 50, mutta ajattelin sitten kokeilla vatsan paahtamista. Tällä hetkellä toinen lapa todella paljon jäykempi ja koko jousi tuntuu saaneen monta kymmentä paunaa lisää.
Jousessa refleksiä 5 senttiä ja lapojen leveys leveimmillään 5,5 senttiä
Aihio oli 8 senttiä leveä syreenipölli jonka halkaisin kahtia ja toinen palikka odottelee vielä työstöä.
Tästä jousesta on selkä rapsutettu tasaiseksi kolmannelle vuosilustolle. minkä jälkeen liimasin hamppua 40g selkään.
Kovaa ja elastista tuntuu tämä syreeni olevan ku kestää tuollaista rääkkiä.
Vetokuvaa tulee myöhemmin
Miksi ei kaventaisi vatsaa ja paahtaisi sitten? Pitää osata käyttää työkalua oikein. Valittaminen on varsinkin turhaa, jos ei ole edes yrittänyt oppia.
En usko, että tässä oli mitään merkitystä paahtamisella, varsinkin kun jousi oli hamppuselystetty. Ohutlustoinen syreeni paukkuu selästä muutenkin ja tässä yksilössä näytti olevan hieman oksankohtiakin. Hamppua näytti olevan kovin ohuelti, joten se ei riittänyt pitämään jousta kasassa. Hamppu vaatii kaverikseen erittäin puristuslujan puun ja siihen paahdettu syreeni on ihan kelpo tavaraa, vaikka paahtamisella ei erityisen merkittävästi olekaan vaikutusta syreeniin.
Siis hetkonen, miten se taas menikään? Paahtaminen lisää selän rasitusta, mutta se ei ollut syynä siihen että jousi hajosi selästä, koska jousessa oli vetoluja selys, joka ei kuitenkaan pelastanut jousta. Paahdettu syreeni on hyvää kamaa hamppuselkäjouseen, vaikka paahtamisella ei olekaan oikein vaikutusta syreeniin?
Paahdoin ensimmäisen kerran syreenivatsan vuoden 2006 pituuskisoihin. Montakos vuotta täällä kaiffarit onkaan taas paahtaneet syreenivatsojaan, ja montakos jousta taas olikaan kosahtanut vedossa paahto-proponenteilla?
Montako jousta olet paahtanut? Oletko sinä paahtanut jousien vatsoja useita vuosia?
Mulla taitaa tulla 20kpl paahdettuja jousia täyteen. Eri mitoissa, eri puulajeja, eri paunoilla. Sitten on tietysti näitä kavereita maailmalla joilla voi heittää tuohon nollan perään. Ja ne tekee sitä paahtamista vieläkin! Mahtaa olla tolloja… Vai olisiko siitä kuitenkin hyötyä??
Jousien eliniästä ei ole huolta, kun jousia löytyy hyllystä jo kymmeniä. Syreenin paahtaminen ei kuitenkaan ole riskitöntä puuhaa ja omilla kokemuksilla tekisin sitä nykysellään vain paksulustoisemmille ja selystetyille jousille, jos toivoo jouselta pitkää elinikää.
Minun syreenit on poksuneet selästä ja ties mistä, mutta niin myös niillä on ammuttu 240m+. Parhaassa syreenipituusjousessa oli myöskin 6mm syvä moottorisahan viilto keskilavassa. Mutta nää on näitä ohutlustosia venkuloita syreenjä. Kaikkihan näistä jousia tekee ja ehjänä pitää.
Syreenissä paahdon vaikutus ei ole pieni. Sen voi jokainen mennä toteamaan, toimii kuin unelma. Eli jäykistää huomattavasti ja pitää profiilia.
Itse tekis sellaisen oikaisun että EI ikinä paahtoa jouselle jonkä selkä on jollain tavalla vahvistettu. Liimasaumat heikkenevät ja kiehahtavat. Jos tekee laminaatti jousen niin vatsa laminaati on paahdettava ennen liimausta ja samoin jänneselkä jousi. Näistä kasvikuiduista en sano mitään kun en sellaisia harrasta.
Itselläni on löynyt kaksi laminoitua selkäpalaa sekä raakanahka selästä ulos sen jälkeen kun olen lämpöä niiden vatsaan näyttänyt. Laminaatit oli muistaakseni kiinni epoxsilla ja raakanahka erikeepperillä.
Itselläni on kaksi syreeniä joihin oon lämpöä antanut tasaisemman tillerin saavuttamiseksi eikä kummassakaan ole mitään vikaa.
No tässähän meillä on koejärjestely, joka osoittaa että ei ole.
Ennen lämpökäsittelyä aloitusviestin jousi kesti 50x20 kuorman…
Paahtamisen jälkeen hajosi 50x18 kuormituksella.
Eli energiakapasiteetti laski yli 10%.
Tällä perusteella näyttäisi olevan pelkkää vahinkoa.
Jos haluatte itsellenne muuta todistaa, sahatkaa jousi halki. Paahtakaa toinen puoli ja taivuttakaa molemmat paunamittarin päällä rikki. Siitähän sen näkee kumpi kesti enemmän rääkkiä.
Keskustelu oli jousien paahtamisesta ylipäätään, vastauksena tuohon “paahtaminen on perseestä”, kommenttiin. Se, että yksi syreenijousi katkesi paahtamisen seurauksena ei kerro vielä mitään. Puun laadusta, kosteudesta puhumattakaan tilleristä ei tiedetä mitään. Liimatessa selystystä kun lähes aina tilleri muuttuu, jopa radikaalisti. Jos haluat itsellesi jotain muuta todistaa, ota tämä yksi otos totuutena.
Vertailuja kun ei voi noin tehdä, paahtaa toinen ja toista ei - vedä sen jälkeen rikki. Mitä tästä saadaan selville? Se että toisen mitoitus oli pielessä. Sama homma, kuin jonkun halu verrata jousipuita keskenään, vertailu ei toimi samalla mitoituksella. Kun hyvän jousen kriteeritkään ei ole se, että mikä kestää eniten vetoa rikkoutumatta.
Myöskään en sanoisi syreeniä ihan täysin puristuslujaksi puuksi, selkärikkoihin vaikuttaa myös ylettömän ohuet lustot ja korkeat kruunut aihioiden ohuudesta johtuen. Toki sanonta on funktionaalisesti oikeassa, syreenijouset keskimäärin kestää vähän vetoa.
Semmoinen kuriositeetti, että kun minun syreenit on selästä nostaneet yksittäisiä säleitä pystyyn, on niissä ollut refleksiä luokkaa 4-7cm, jousella pituutta 125cm ja paunoja yli 65. Pitääpä näköjään tehdä lisää syreenijousia. Ja näistä edellämainituista syistä johtuen ±0 refleksillä.
