Tämä oli sitä museon parhaimmistoa, tiettävästi parhaiten säilynyt ugri? Ainakin muistaisin Ivarin jotain näin maininneen. Eikä tosiaan mikään lelu, vaan kilon painoinen tappovehje!
Varmasti vetovastukseltaan pyörii 80-100# kieppeillä.
Tässä kaikille mitat joten eikun kopioimaan!
Hieno!
Mutta mitä ovat nuo punokset rekurvien taitekohdassa? Ihan tulee rottinki mieleen mutta jos ovat alkuperäiset, niin varmasti jotain muuta materiaalia. Tuoheksi kovin paksua, nahkaa? Mikä on niiden tarkoitus? Miksi punosten alla on pieni puutikku? Näyttävät olevan löysällä ja päät vapaina, niin eivät voi olla rakenteellisesti merkittäviä?
Tällä jousella jos ampuu kevyttä nuolta, niin tärähtänee käsille…
Joo rottingilta noi näyttäisi. Ei saada ihan orkkiksen näkösiä jousia useinkaan näkösälle… Aina on joku kerennyt korjauksia/muokkauksia tekemään. Sarvijousissa erityisesti näkee tätä.
Se pisti silmään että tässä jousessa oli todella pyöreä lyly-vatsa. Ja se on varmasti pakko olla ettei selkäpuu ole liian kovalla rasituksella. Kuten on nähty niissä muutamissa jousissa mitä ollaan tehty suomalaisella koivulla, kun tuppaavat ratkeamaan selästä.
Kovasti kiinnostaisi tämmönen kunnon ugri duunata. Mun lylyt taitaa olla vähän liian lyhyitä, vaikka joitain hyviä paksuja paloja löytyykin. No nyt on huonosti tilojakin vielä toistaiseksi isompiin töihin…
Ne on puoliksi leikattua kuusenjuurta.
Aivan! Käy järkeen.
Kuinka pitkä tuo on?
Kuvissa näkyy mittanauha jousen kanssa. 200-203cm nokista nokkiin.
Mulla oli vähän kiire näiden mittailujen ja kuvailujen kanssa, mutta muistaakseni yleensä mittasin nokista nokkiin mittaa, koska kokonaismitat on graysonin sivuilla nähtävillä… Muistaakseni.
Kansallismuseon hantijousi on muistaaks nuo selvästi lyhyempi.
Tossa on siis koivuselkä decrownattu. Hmm…
