Yksi pitkä maastokierros, jossa erilaisia rasteja (vastaava kuin 2019 kisa)?
Vastaava kuin Primikisa ja Petikon Waisto - 20 sujuvaa rastia?
Jotain muuta, mitä?
0äänestäjää
Millainen olisi hyvä kisaformaatti seuraavaan Taka-Hikiän Mestaruus -kilpailuun?
Vanha formaatti, jossa ammutaan kolme hyvin erilaista osakilpailua ja voittaja ratkaistaan osakilpailujen tulosten perusteella niin, että kullakin osakilpailulla on sama painoarvo? Yleensä ensimmäinen osakilpailu on sisältänyt kaikkea villiä ja luovaa (4–6 rastia), toinen osakilpailu perinteisen maastokierroksen (10–12 rastia) ja kolmas osakilpailu jonkin pitkän matkan ammunnan, kuten pituusammunta, golf, tms. Päivä on ollut yleensä hyvin pitkä.
Vuonna 2019 ammuttu muoto, eli pitkä maastokierros, 25 rastia, jossa erityyppisiä rasteja. Erikoisimmat tuurirastit ja vastaavat on karsittu pois. Rata koostuu 3D-maaleista, toiminnallisista rasteista, tauluammunnasta, golfista, tms. Samankaltainen kuin Vanhalinnan Primitiivijousikilpailu tai Petikon Waisto mutta hieman pitempi.
Vastaava kuin Vanhalinnan Primitiivijousikilpailu tai Petikon Waisto, eli 20 rastia erityyppisiä maaleja. Vastaava kuin edellinen mutta lyhyempi.
Jotain muuta, mitä?
Lähinnä kiinnostaa, että mitä ampujat toivovat ja haluavat. Onko Taka-Hikiä liian rankka ja pitkä kisa, riittäisikö vähemmänkin rasteja? Vai onko hieman erilainen kisa nimenomaan toivottavaa?
Kyllä tämä kolme osioo on hyvä formaatti . 3d maasto 12-15 eläintä selkee rata .Piha-alueella erikois rata 6-8 rastia valiokeilaus,ventti, vanerirasti ym.ym, sit jos aikaa on joku yhteinen pellolla tapahtuva wand tyyppinen kisa missa saa venyttää jänteen kunnolla,Pistelasku sama kuin tänävuonna.
En itsekkään tahtoisi muutosta miltään osin. Henkilökohtaiset toiveet on vain että lisää liikkuvaa sais olla joka kisaan. Niistä itse pidän. Mutta muuten vanhalla formaatilla.
Ensinnäkään Petikossa ei ole sujuvia 20 rastia ollu koskaan… Toiseksi siellä on ollu aina urheilurasteja ja usein 2 liikkuvaa rastia ja joku vitsirasti, joten se erottaa Petikon Vanhanlinnan kisoista. En ollu nyt Takiksella mut kuullosti hyvältä et maastorastivoittoinen juttu. Pituuskisa liitettynä on aina ollut tunnelmanlatistaja. Omanaan pituuskisa taas on nostattaja. Joku muu? Mikä? Kunnon urheilujousiskaba ois makee ennen ku luuvalo ja kihti korjaa pois kuleksimasta mut… Ja kaikki muut harmaat harrastajat…
Juhan kanssa samaa mieltä siinä, että pituusammunta (maastokisassa käytetyin nuolin) osakilpailuna ei ole hyvä (vaikka itse siinä pärjäisinkin ja kerran kokonaiskisan itselle ratkaisin). Tai sitten pisteytystä pitäisi muuttaa niin, että siinä huomioitaisiin pituuden lisäksi jousen paunat ja nuolen paino… joka taas vaatisi kisan alussa punnitukset ja veisi lisää aikaa…
Rastien pitäisi olla sellaisia, että ne voi ampua niin pitkällä kuin pätkällä jousella ja kohtuulisen joogin vartalonhallinnalla. Liikkuvat rastit ovat kivoja, vrt. takaperin laukannut sika aikoinaan, jonka nopeus oli kaikille sama. Samoin heitettävät tai vieritettävät kiekot, jos niiden lento/kulku saadaan vakioiduksi. Siinä kisassa, jossa niitä ammuin osumiseen vaikutti suuresti se, kuka heitti ja miten kovaa ja korkealle. Olisiko tässä avuksi esim. pressu, jonka yläreuna olisi tietyllä korkeudella ja jonka takaa ampujalle kiekot heitettäisiin? Presu tietenkin ampumalinjan sivussa ja heittäjä ampujan näkymättömissä. Piiloörkit tietenkin niin, etteivät vuoroaan odottelevat ampujat näe suorittavan jahtaajan tekosia. Ventit, miehuuskoerastit yms. ampumatarkkuutta vaativat rastit ovat kivoja, mutta nopeusrastit eivät ole suosikkilistani kärjessä. Kelluviin kohteisiin kaksi ankkuria vinoon, jotta hahmo pysyy samassa asennossa ja palautuu siihen ammutuista nuolista riippumatta.
Tän vuotinen rata oli ehkä paras kaikista. Erilliset osiot jotka vaatii porukan uudelleen kasaamisen vie hirveästi aikaa. Myös pistelasku on näin selkeämpää. Aika pieniä säätöjä enää voisi tehdä. Toi maalien kääntyily on sellainen asia joka tänä päivänä kun kilpailu on tiukkaa, voi ratkaista koko homman. Esim ne langasta roikkuvat linnut pyörii oman mielensä mukaan. Jos käy huono tuuri niin ne ei käänny millään paremmin.
Jos tietää jo lähtiessä että saa pituusammunnasta jotkut 70% vertailupisteet, niin vie se vähän motivaatiota kun tietää ettei sitä kiri muualla millään takasin.
Petikossa on ollut mun makuun vähän liikaa kikkailua ja tuurirasteja.
Voittajalla pitää olla vähän tuuriakin. Potentiaalisia voittajiahan näissä kisoissa on se 5-6 nimee vanhojen meriittien perusteella.
Mitä tuurirasteja Petikossa? Liikkuvat ei ole tuuria, liikuttaa niitä tuuli tai painovoima. Pienet lähellä ei ole tuuria. Pienet kaukana ei ole tuuria. Isot kaukana ei ole tuuria. Paikallaan oleva eläin ei ole tuuria. Voi olla toki rasttyyppi jota ei tottunut harjoittelemaan, esim liikkuva. Jos on risu matkalla, on se tietyssä paikassa, eli ei sen ohittamiseen tuuria tarvita vaan oikein arvoitu nuolen lentorata. Vaikka pyörisi onnenpyörä jossa paljon eri pisteitä, ei se olisi tuuria, vaan ampuu siitä vaan ne korkeimmat pisteet. Eihän ne arpomalla ole ne pisteet siellä…
Onko tuurirastia ylipäätään olemassa olemassa? Olisi jos esim arvottaisiin joka ampujalle eri ampumaetäisyys ja eri osumista eri pisteet. Se olisi tuuria.
Tuomo, kaikkia ei voi mielyttää. Järjestäjä tekee sellaiset kisat kuin itse hyväksi katsoo. Aina on lempirasteja ja inhokkeja (ne jotka ei kule).
Tuuristahan nyt on kiinni esim tuomon sorsissa se että mihin asentoon se jää. Ei se itse osuminen tietenkään ole tuuria mutta laajentaa se poikittain oleva sorsa sitä osuma aluetta ja näin antaa isomman mahdollisuuden osua. Myöskin tuuria voi olla sellainen miltä rastilta pääsee aloittamaan ja vaikka kisassa on vain yksi rasti jossa aurinko häiritsee merkittävästi mutta päivän mittaan se ei välttämättä häiritse kuin muutamaa ryhmää. Osuminen ei ole koskaan tuuria vaan se miten haastavaksi jokin rasti voi muuttua. Esimerkiksi luonnon voimien takia
Hartone: Tuuristahan nyt on kiinni esim tuomon sorsissa se että mihin asentoon se jää. Ei se itse osuminen tietenkään ole tuuria mutta laajentaa se poikittain oleva sorsa sitä osuma aluetta ja näin antaa isomman mahdollisuuden osua.
on sitten huonoa tuuria tai huonoa taitoa jos ampuu ekan nuolen reunaan ni kuva kääntyy… keskelle ku tuuppaa ni ei käänny! Tietty jos edellinen ampuja on ammunnallaan kääntänyt kuvat ni se on eri juttu. Toi rastialoitusjuttu on totta. Jos kisan aloittaa parilta helpommalta rastilta, pääsee vireeseen ja kääntäen, jos aloitus sattuu hankalille rasteille tulee helposti hitotus. Auringon häikäisemät ampumasuunnat on kans tuurin piikkiin.