Ihan läpällä olen ampunut aina, mutten koskaan vitsillä. Ei vaan, mukava lukea muiden ratkaisusta ja perusteluista kuinka niihin on päädytty.
Oma läppäni on itse tehty ja paksuhkosta vuotanahasta valmistettu. En ole koskaan tykännyt noista useammasta ohuesta nahkapalasta kootuista läpistä. Miinus puoli on, että paksun kanssa saa jonkin aikaa jumpata, että uusi läppä pehmenee vanhan kaltaiseksi, joten rikkoutuva tai hukkuva läppä on hetkellinen uhka ampumatarkkuudelle. Yleensä pyrin vaihtamaan läpän niin, että vanhempi läppä jää varaläpäksi.
Kisoissa nopeusrasteilla läppä on kyllä hidaste. Metsällä en ole havainnut sen hidastavan riistalaukauksen aikaan saamista. Kyttäysjahdissa kylmällä kelillä ohut nahkahanska olisi kyllä mukavampi odotellessa, mutten koskaan ole malttanut harjoitella riittävästi, että hanskan käyttäminen olisi alkanut tuntua luontevalta. Ehkä kokeilemani hanskat ovat olleet myös liian löysiä. Sellaista ampumahanskaa, jossa on vain selkämys ja tupit sormien päissä en ole koskaan todenteolla testannut. Joskus vuosia sitten parin hassun koelaukauksen jälkeen totesin, ettei ole minun juttuni. Ehkä pitäisi kokeilla joskus uudestaan.
Talvipassissa läpän kanssa olen käyttänyt vetokädessä villakynsikästä. Kättä olen pitänyt hupparin vetoketjuttomassa etutaskussa, jonka pohjalle olen kylmimmillä keleillä heittänyt sellaisen joitakin tunteja toimivan ravistamalla aktivoituvan lämmityspussin. Jos päällystakissa ei sattuisi olemaan sopivan väljää taskua, josta käden saa esiin tarvittaessa riittävän nopeasti ja hiljaisesti, niin pitäisi varmaan tehdä sellainen vyötärön ympärille vyöhön tai nauhaan kiinnitettävä molemmista päistä auki oleva muhvi.
Jousikädessä olen käyttänyt passissa ihan rautakaupasta ostettu nahkakämmenellä varustettua työhansikasta, siis sellaista ohuehkoa, jota melkein voisi käyttää vetokädessäkin. Yritän aina löytää mallin, jossa nahkaosa on muotoiltu niin, että nahkaa on etusormen ympärillä myös siinä, missä nuoli lepää pokakäden päällä. Paksummilla hanskoilla ampumatuntuma on ollut mielestäni liian erilainen hanskattomaan käteen verrattuna. Tuolla systeemillä olen pärjännyt noin -15 asteeseen saakka. Heikko lenkki on silloin jousikäsi. Jossakin vaiheessa myös sitä täytyy alkaa pitää ajoittain taskussa (lämpöpussi hyvä sielläkin). Tällöin jousta täytyy pidellä vetokädellä ja silloin ei aina ole nuoli koko ajan jänteellä. Puupassissa tämä ei ole iso ongelma, koska nokittaminen onnistuu usein vielä, kun eläin on havaittu ja vasta lähestyy ampumaetäisyydelle tuloa. Maapassissa tilanne on usein eri.
Liikkuvassa metsästyksessä talvella setuppi on sama, jos olen liikkeellä kävellen. Suksilla liikuttaessa käytän löysiä rukkasia, jotka on helppo pudottaa, kun tilanne tulee kohdalle. Yleensä rukkasten alla pidän em. nahkahanska-kynsikäsyhdistelmää, sillä joskus rukkasten pudottamisen jälkeen joutuu odottelemaan pitkäänkin tilanteen kehittymistä ampumavalmiina. Se on mukavampaa hanskoissa kuin paljain käsin.
