Meikäläisen photo dumppi tähän väliin omista nuolista. 
Spinet olis mielenkiintoista mitata, että kuinka paljon on heittoa yksilöiden välillä 
Jokasessa on ainakin painopiste noin 1-2cm alueella samassa kohtaa.
10mm mäntypyörölistan työstöä 30’ nuolia varten.
Ohennus 7-8mm paikkeille, nuolen kärjestä 1/3 jää 10mm ja siitä alkaa ohennus.
Lehmän sarvea vahvikkeena, nahkaliimalla liimattuna.
Nokkien teko maks 3mm jännettä varten.
Pihka, mehiläisvaha, karhunrasva ja kuparisulfaatti mömmöille n. 18cm rajaukset pellava langalla.
6 tykkäystä
Ja hienoja tulee. Mutta miks männystä? Eikö tammesta/saarnesta saisi vähän kestävämpiä? Onhan nuo tietysti kevyempiä sitten ja lentää pidemmälle.
Muistelin vaan että nuolia on mennyt joinain kesinä vähän päreiksi 3D radalla sullakin.
1 tykkäys
Kiitos!
Hyvä kysymys Joo kyllä niitä jonkin verran meni säpäleiksi… lähinnä sen takia että ammuin kivikkoon jne. +80lb jousella , en tiiä kestäiskö tammi / saarnikaan enää sen kaltasia tällejä.
Mänty on helposti saatavilla ja halpaa, lähinnä sen takia sitä käytän. Kyllä meikä tekis justiinsa tammesta tai saarnesta ideaali tapauksessa. Haapa kiinnostais myös, mutta pitää odotella, että tapulissa haapalankut on tarpeeksi kuivuneita 
1 tykkäys
Haapa jos mikä menee päreiksi helpolla! Mutta tammen ja saarnen uskoisin selviytyvän useammin kuin mänty.
Tuo on tietysti vähän vaikea verrata - liekkö kukaan tehnyt edes kevyesti tieteellistä vertailua tästä? Oma kokemus oli että mitä kevyempi nuoli (ja sitä nopeampi), sitä helpommin tuli säleitä.
Pitää vaan muistaa että pakan keskellä on pehmeää. Ampuu sinne.
1 tykkäys
Tässä on Mary Rosen jäämistön nuolimateriaalien analyysitaulukko:
Eihän tuossa ole tiheitä, painavia ja lujia puulajeja, paitsi koivu. Mutta eihän sellaisille ollut tarvettakaan.
Haapaa olisi kyllä kiva kokeilla. Sitä ei taida valmiina pyörötankona saada, niin pitää tehdä itse. Pitäisi ensin hankkia sopivaa materiaaliakin. Joskus. Ehkä…
Tämä on hyvin yksinkertaista – mitä tiheämpää puuaines on, sitä lujempaa se myös on.
1 tykkäys
Kovin on itsevarmaa puhetta… Mary rosen hylyn tavarat on tietenkin lonkkarin myöhäisiltä vaiheilta. No oli silloinkin sotatoimia ja panssarit oli paksuja. Mutta, muistan miten Ascham kirjoittaa kritisoiden tuon ajan nuolien laatua - koska ne tehdään huonompilaatuisesta puusta (poppeli) joka on hyvin lähellä haapaa ymmärtääkseni. Aschamin nuoruudessa nuolet oli tammea ja saarnea, jotka hänen sanojensa mukaan ovat ylivertaisia nuolipuina.
Olihan siinä satavuotisen sodan aikana puulle kova tarve ja tammesta rakennettiin veneetkin. Ei paljoa koivusta tai haavasta?
Jos läpäisyä on tarkoitus hakea ja ammutaan erityisen kovia maaleja kohti, minun järki sanoo että kovempi puulaji toimii siinä paremmin. Saahan niillä myös nuolen ohuemmaksi.
Niillä pitkillä 30" vetopituuksilla varastoidaan myös nuoleen energiaa jolloin hieman korkeamassaisempi nuoli ei rokota paljoa.
Minähän oletin että Mikko ampuu taas jäykällä jousella, mutta kun lukasin viestejä uusiksi, ilmeisesti ei näin ollutkaan tarkoitus? Silloinhan mänty on parempi.
Pääsääntöisesti kai noin mutta poikkeuksiakin löytyy. Olisi kiva nähdä ihan käytännössä eikä olettaa!
1 tykkäys
Muistelin kanssa että poppelia oli aika paljon noissa mr laivoissa. Haapahan voisi siinä mielessä olla kiva että on tosiaan kevyttä kamaa, mutta joo kestävyys varmasti kärsii…
Kyllä sen justiinsa luulis olevan miten sanoittekin, että mitä tiheämpää niin kestävämpää.
Sitähän vois ihan kokeilumielessä ja tehdä useammasta puusta 5kpl nuolia, sitten kidutustestaa niitä, niin saisi jotain konkreettista sitten!
Esim.
-Tammi
-Saarni
-Koivu
-Haapa
-Mänty
-Ja läpällä joku hikkori vielä
Joo vähän jäänyt vajaaksi noiden jäykkien keppien kanssa treenailu, pitää pikkuhiljaa taas totutella kevyemmillä 80lb jousilla
“Lujuusominaisuuksiin vaikuttaa yleensä eniten tiheys. … Tiheyden vaikutus on niin selvä, että ennestään tuntemattoman puulajin monet lujuusominaisuudet voidaan ennustaa varsin hyvin pelkän tiheyden avulla.” (Kärkkäinen 2007, 227)
Tietenkin, puulajin sisällä on yksilöiden välillä suurtakin vaihtelua lujuuden suhteen, joka taas riippuu pitkälti tiheydestä. Mutta jos nyt ajatellaan nuolipuita, niin tammi, saarni, hikkori, tms. ovat keskimäärin lujiksi tiedettyjä puulajeja, joista tehdyt nuolet ovat keskimäärin lujempia kuin vaikkapa männystä, haavasta tai vastaavasti vähemmän tiheistä puulajeista tehdyt nuolivarret.
Silloin käytetty poppeli oli mahdollisesti mustapoppeli (Populus nigra), metsähaapa (Populus tremula) on ominaisuuksiltaan aika vastaava, ehkä jopa aavistuksen lujempi.
Jos vaan numeroita pyöritellään, niin haavan tiheys on noin 400 kg/m3 ja tammen 600 kg/m3, eli noin 50 % suurempi. Halkaisijaltaan 12 millin haapavarsi painaisi noin 560 graania, yhtä paksu tammivarsi noin 840 graania. Lopulta aika pieni ero, vai onko? Toki nuolivarren ohentaminen vaikuttaa jonkin verran, varsi kevenee ja ero pienenee.
