Egyptistä (Theba) on ilmeisesti kaivettut uusi hauta jonka kätköistä on kaivettu esiin kaksi jousta jänteineen sekä nippu (20) nuolia.
Nuolet selvästi ruokoa joissa puinen kärki jatke sekä piikivi terä.
Julkaisu teksti on puolaksi: Też okolice Teb, ale badania misji hiszpańskiej. Wyrabowany grobowiec z ok. 1500 pne. Łuki i strzały jak widać nie znalazły uznania w oczach rabusi, musiały poczekać na archeologów. Zachowane cięciwy, ślady obróbki na twardym drewnie łuków, cześć strzał owinięta tkaniną. Może to pozostałość kołczanu, podobny tekstylny worek wystąpił także w grobie Tutanhamona.
Całość znaleziska to 2 łuki wykonane z 2 różnych gatunków drewna, cięciwy z jelit, 20 strzał o złożonej konstrukcji trzcinowo drewnianej, groty z 3 wkładek krzemiennych. W 2 strzałach nie było grotów tylko zaostrzony koniec, obie są też nieco krótsze. Może złamane i naprawione w te sposób a może tak było od początku. 2 szmatki lniane, w które zawinięto część strzał i pojemnik z alabastru wypełniony czarnym barwnikiem czyli galeną. Czerń pojawia się na owijkach w części przedniej strzał, ale galena powszechnie używana była do makijażu, podkreślanie oczu czy coś takiego. Czy ma to związek z łucznictwem bezpośrednio?
Onko tästä jotain linkkiä, viitettä, tms.? Onko tietoa tosiaan vain tarjolla puolaksi? Jos näin tosiaan on, niin pitänee käydä oman kylän puolan-osaajalta pyytämässä käännöstä.
Jos paikka on pelkkää hiekkaa ilman homeitiöitä niin ei niille juuri mitään silloin tapahdu.
Sieltä tulikin jo yksi varteen otettava kommentti Jerusalemilaiselta kolleekalta.
Amiel Abir: Wonderful finds, and the research was well composed but I am inclined (from my own extensive experience with local woods) to dispute the assumption that the ‘darker’ wood is zizyphus spina christi based on ‘splitting in the center’ and the other lighter bow was deemed unknown. The darker wood is undoubtedly acacia sp. (Heartwood) which also splits in the center if the pith is left, while the lighter bow is far more likely to be zizyphus. It is clear that no botanical analysis was made.
Kahdesta muinaisen Egyptin puujousesta on aiemmin tehty puulajimääritys. Jouset on tehty akaasiasta, todennäköisesti Acacia niloticasta (Western & McLeod 1995). Western & McLeod mainitsevat myös Zizuphusta käytetyn, tarkentamatta mihin tämä tulkinta perustuu.
Mää en vaa jaksa tuo Loadesia. Vatuttaa sen jutut pikku hiljaa vaikka useat asiat onkin ihan perus hyvää tietoo mut ei vaan jaksa tuota miestä kuunnella…
TBB1:ssä oli muistaakseni kuva samantyyppistä pohjois-amerikan intiaanijousesta. Se oli kyllä vielä pidempi, yli 180-senttinen. Intiaanit jotka asuivat alueilla joissa ei kasvanut pajua kummempia jousipuita tekivät pajusta tuommoisia kärkidefleksijousia. Jousi ei rasitu jänteellä levossa vaan vasta veto alkaa rasittaa. Kärkiin lienee helpompi tehdä defleksi kuin muualle jousta
Selatkaapa ketjua hieman ylemmäs… Ovat alkuperäiset nimittäin kahvan kohdalta vastakaarella jolloin jousi on oikeasti levossa hieman vastakaarella tai tasalla. Tuosta jalavajousesta ei tiiä olisiko sekin levossa kahvasta vastakaarella. Siis myötäkäyrillä päillä ei ole mitään funktiota tässä tapauksessa, tietääkseni. Onko muilla havaintoja asiasta? Estetiikkaa noissa alkuperäisissä muodoissa. on minun mielestä kyllä rutkastikin.
