Maamme ensimmäiset Crimean Tatar sarviperinnejouset ovat valmistuneet. Upeat. Onnittelut peräänanatamattomudesta ja työn jäljestä.
Onko kahvojen poikittaiset jännepunokset pakko jättää valmiisiin jousiin? Onko siellä jotain sarven rakoilua tms.? Vai onko ne varmuuden varalle?
Jotta kiitos. Nythän nää vasta alkaakin mennä inhimillisellä vaivalla maaliin. Mutta duunia joo vaadittiin…
Kahvapunokset on pakko ainakin tuossa kahvarefleksisemmässä jousessa jätettävä, koska sarvien liitos jäi niin kauas kahvasta. Siellä on siis ylipitkä celik, kun sarvet eivät ole työnnetty toisiaan vasten kuten turkkilaisissa. Tämä oli näissä jousissa virhe, mutta sille ei mahda mitään. Pituus sarvissa olisi riittänyt hyvin, vaikka olisin työntänyt sarvet ihan toisiaan vasten.
Seuraaviin ei tuommoista tehdä.
Punokset estää sen että mahdollisen tyhjälaukauksen tullessa sarvet ei pasahda pystyyn vatsasta ja riko jousta. Joten aika tärkeä funktio…
messevä
Herran pieksut miten kaunis!
Kiitti jäbät 
Jos et itse jaksa ampua, voin ottaa hoitoon, kun on valmista. 
Aivan upea jousi vetää! Vielä kun osaisi peukulla ampua tuollaista… Niin ja näytti tietenkin vielä hienommalta luonnossa kuin kuvissa.
Kiitti. Ja ammuttiinhan me sinun kanssa sitten se rapiat 200m noilla 34" nuolilla. Siis tuolla jäykemmällä 109# @32" jousella. Epäselväksi jäi kumman nuoli lensi pisimmälle. Päästiinköhän kuitenkin vain 29-30" vetoon. Helle oli vähän pehmentänyt käkkyrää. Näitä päästään vielä testaamaan, miten lennättää leikkuria??
On se Jere vaan kovan luokan komposiitintekijä! Moni, niin moni on aloittanut primijousihommat, tehnyt jousen tai kolme ja sitten haihtunut muihin hommiin, mutta Jeren kehitystä on ollut ilo seurata. Esimerkillinen mies!
Kiitos Tuukka. Eikai tämä kaikille sovi, mutta tästä mä tykkään. Uusia ulottuvuuksia tulee kokoajan, tänään yritin tutustua nuoliviinien kultakirjailuihin, mutta katsotaan…
Käsitöiden parissa on onnellinen ja unohtuu moni muu huoli, vaiva tai murhe. Nykysin entistä enemmän myös ampuessa. Mulle kelpaa. 
Kakkossukupolven tataareja. Näissä on nyt aika muikeet kärkitaivutukset. 125cm ja 135cm, noin.
Jännesillat peuran sarvea tällä kertaa. Aikalailla muotoilemattomat vielä.
Toisesta tataarista taitaa olla runko katki, sivunäkymä paljastaa. Itseasiassa molemmat jouset irrotteli jänneselkää kahvan juuressa olevan refleksin kohdalla, mutta toisessa oli syynä puun katkeaminen alla. Vähän jänskättää että onko tosiaan molemmat paskana sittenkin.
Näköjään sinne oli jäänyt vähänlaisesti jännettä, n.2mm. Joka kerta yritän tehdä kevyempiä jousia (paunoissa) mutta tuntuu että aina tulee 100# tykkejä. Siksi pyrin 2,5-3mm jännekakkuun joka nyt jäi näköjään vajaaksi.
Lisäksi core-puu oli jäänyt jänneselän alle varmaankin liian lättänäksi, reunat teräväksi. No 8mm paksua lapaa ennen jänteitä on vähän vaikea muuksi muotoilla, tai sitten ei voi olla vatsa pyöreä. Ehkä pitäisi olla kapeampia jousia, vain 30mm leveitä.
Mitenhän paljon huonekosteus 35% vaikuttaa ja että nuo ongelmakohdat on kahvan lähellä. Näillä 125-135cm jousilla voi tehdä jo huomattavasti suuremmat rasitukset ihan polvia vasten taivutellen kun on vipuvartta. Silti aika kummallista että muutaman millin paksuinen puu hajoaa jännekerroksen alla jännekorkeuteen virittäessä tai jos sitäkään…
Laitahan kuva sivunäkymästä, olisi kiva nähdä, että miltä näyttää.
Ilmeisesti tuossa kahvan tyvessä pitää olla ihan reilusti jännettä? Ja kolme milliä minimi?
Tätä en ymmärrä, mikä vaikutus tai merkitys tällä on mahdollisen hajoamisen kannalta?
Raastoin jo jänteet irti, oli siellä runkopuu suoraan poikki. Varmaan hion sen pois lähes kokonaan ja liimaan uutta puuta n.20cm suikaleen. Ja liitos kestää…?
Ilmeisesti ekat tataarit meni vähän tuurilla ja nyt tulee sitä oppia. Ehkäpä kahvan juuressa pitäisi olla enemmän sarvea ja jännettäkin se 3mm+. Puuta ei ei saisi olla yhtään liikoja. Tuossa saattoi olla jopa 8-10mm puuta. Voi olla että oon tepelikillekin vääntänyt liian rajusti ja väärään kohtaan.
Reunaterävyys on sama kun puujousilla, jousen selkä pyöristetään että kulmasta ei lähde säle pystyyn. Samanlailla kai rasitus esiintyy sarvijousessakin? Ja reunamurtumasta voi haljeta koko paska. Otan illemmalla kuvia.
Tällei sille kävi. Mutta ei hätiä mitiä, raspaan puusta 90% pois ja liimaan uutta tilalle. Sitten ohennusta niin paljon että tämä lapa saa poikkeuksellisen paksun jännekerroksen.
Saattaa olla että ennakkoon voisi tuolle toiselle lavalle tehdä saman tempun (puulle ohennuksen), siinä voi tulla sama ongelma muuten eteen.
