ChatGPT ja primijousiammunta

Jos uutisia on uskominen, on globaali AI-buumi täydessä vauhdissa ja meidän kaikkien lähitulevaisuutta, halusimme tai emme. Kerrotaanhan jo nyt esim. yliopisto-opiskelijoista, jotka tekevät kaikki mahdolliset opintosuoritukset AI:lta kysymällä, ja lehtorit joutuvat pitämään suullisia tenttejä 1800-luvun tyyliin selvittääkseen, tietääkö opiskelija oikeasti mitään.

Olen pysynyt erossa AI:sta nyt jo sen pari vuotta (?) kun ChatGPT ja kilpailijansa ovat olleet suuren yleisön käytettävissä. Ei ole ollut tarvetta eikä halua.

Tänään päätin koestaa, missä mennään. AI-puolustajathan kertovat meille, että jos alkupään AI-myllyt olivatkin kovia hallusinoimaan ja esiintymään kaiken tietäjinä silloinkin kun tietoa ei ole, niin nykyiset systeemit ovat jo valovuoden päässä noista.

Toisaalta monet ovat ihan viime aikoinakin kertoneet, että kun AI:lta kysyy jostain aihepiiristä jonka kysyjä itse tuntee hyvin, on hevonpaskan määrä vastauksissa sakea, mikä heittää varjon kaikkien AI-vastausten ylle. Joidenkin kommenttien mukaan AI-ohjelmien käyttökelpoisuus on itse asiassa huonontunut ajan myötä, kun AI kouluttaa itseään jo AI-vastausten perusteella, ei enää ns. “hyvää dataa” käyttäen eli eri alojen asiantuntijaihmisten työtä ja osaamista ryöstöviljellen.

Menin ekaa kertaa ikinä ChatGPT-sivulle ja aloin esittää kysymyksiä tämän päivän tekoälylle. Käyn tässä läpi vain jousihommiin liittyviä kyssäreitä.

Kun tekoälyvastaukset ovat näköjään poikkeuksetta pari kolme sivua kappaleelta, en poustaa koko vastauksia tähän.

ChatGPT-sitaateissa olevat paksunnokset ovat ChatGPT:n tekemiä, eivät omiani.

Vastausten yleivaikutelma on, että ChatGPT on kuin ihminen, joka on kuullut mielenkiintoisia keskusteluja kaikista maailman asioista, mutta ei ole ymmärtänyt niistä (eihän laajat kielimallit ymmärräkään mitään), vaan oksentaa ruudulle laajan valikoiman sattumanvaraisesti oikein muistettuja / ymmärrettyjä ja väärin muistettuja / ymmärrettyjä yksityiskohtia vailla mitään painotusta niihin asioihin jotka ovat oikeasti tärkeitä.

Toisaalta ChatGPT tarjoaa vähän väliä uuvuttavan itsestäänselviä asioita, kuten jousipuun kuivausta koskevassa vastauksessa:

" 1. A thick, green stave (freshly cut) will require more time to dry compared to a stave that has already had some air-drying."

Painotusten täydellisestä puuttumisesta ja olennaisten asioiden missaamisesta esimerkiksi käy tämä:

“1. If the stave is too moist, it will be prone to twisting or bending in unpredictable ways when shaped.”

ChatGPT:n mielestä siis kostea steivi on ongelma siksi, että puu elää muotoillessa (kuten se olisi yleisessä puusepäntyössä), ei se, että kostea puu on liian heikkoa ja painavaa jouseen, mikä kattaa 90 % syistä ylipäätään kuivata jousipuuta. Tästä ChatGPT ei sanonut sanaakaan.

“1. A properly seasoned stave will bend evenly when flexed.”

Jep jep. Kuivaushan se tillerin tekee.

Todellinen kökkö-helmi oli tämä:

“If you have a particularly large stave, try to store it off the ground to avoid moisture absorption from the soil.”

Tosiaan kuin jamppa joka olisi kuullut kaikenlaista mutta ei ymmärtäisi / muistaisi mitä kuuli ja faktat menisivät iloisesti katki ja sekaisin.

Hallusinaatioihin ChatGPT päätyi yllättävänkin nopeasti. ChatGPT ei keksinyt kuka Harry Drake oli (jousiammunnassa), mutta ehdotti mm.:

“In some historical records, Harry Drake may refer to a soldier or military figure, though there isn’t a globally recognized war hero by this name. Various historical figures with this name may have served in conflicts, and some might have notable but less-publicized stories.”

Eli kun en keksi mitään, ehdotan edes jotain että en olisi hiljaa. Tämä ei toki ole vielä hallusinointia.

Kun sitten muokkasin promptia ja kysyin mikä Harry Draken vaikutus jousiammunnassa oli, ilmaisi ChatGPT helpotusta: “Ah, now we’re getting into something interesting!” ja alkoi suoltaa tekstiä sivukaupalla.

ChatGPT:n mukaan Harry Drake oli kollegansa Willis J. Krollin kanssa keskeinen taljajousten kehittäjä, joiden käsialaa oli cam-and-fork -rakenne. Sitten ChatGPT maalailee pitkästi, miten taljajouset muuttivat jousiammuntaa ja jousimetsästystä suuresti.

En ole koskaan kuullut että Harry Drake olisi kehittänyt taljajousia. ChatGPT ei maininnut sanallakaan Draken pituusammuntasaavutuksista, joiden ansiosta mies on Archery Hall of Famessa.

Oli pakko kysyä ChatGPT:ltä: How was the compound bow developed?

ChatGPT: "The First Patent for a Compound Bow (1966)

The actual invention of the compound bow is credited to Willis J. Kroll and Harry Drake. The first successful compound bow patent was filed by Kroll in 1966.

  • Willis J. Kroll : Kroll is often credited with being the first to patent a compound bow design. His design involved the use of a cam system (small rotating wheels or pulleys) at the ends of the limbs to create mechanical advantages, which made the bow easier to draw and hold at full draw. He added an important idea: the use of a cam-and-fork system to reduce the effort required at the end of the draw, which made it easier to hold the bow steady for aiming.
  • Harry Drake : Around the same time, Harry Drake was working on his version of a compound bow. Drake is often credited for refining the cam system, creating the famous “Drake Cam”. This cam design offered a smoother draw cycle and improved efficiency in energy transfer. Drake’s cam was known for providing a more consistent and powerful shot while also reducing fatigue during long holds."

Jousipiireissä on yleistä tietoa, että H.W. Allen kehitti ja patentoi taljajousen vuonna 1966 (patentti myönnetty 1969). Willis J. Kroll-nimistä keksijää ei näytä olevan olemassakaan (on kyllä William J. Kroll, joka kehitti titaanin erottelumenetelmiä malmista). Vuosiluku 1966 taljajousihistoriassa on hämäävästi oikein, mutta keksijä keksitty omasta päästä! Päräyttävää nähdä törkeä lähihistoriaa vääristelevä hallu omin silmin, vakuuttavasti kerrottuna.

H.W. Allen varmaan kierii haudassaan.

Takaisin primijousihommiin:

Kysymys osagesta jousipuuna

ChatGPT kertoo meille:

  • The wood’s dense structure provides excellent energy storage and smooth draw characteristics, meaning it stores and releases energy efficiently, resulting in powerful shots and fast arrows.

ja:

  • Elasticity : Osage orange has a great combination of elasticity and strength. When properly shaped, it provides a smooth, stable draw and excellent power for the archer.

Speed : Thanks to its high energy efficiency, Osage bows are known for their quickness and ability to shoot arrows at high speeds with excellent accuracy.

Ihan kuin oltaisiin takaisin 80-luvulla, kun jousipuun vaikutuksesta heittoon ja vetoon ei ymmärretty mitään mutta bullshittiä riitti! Miten se onnistuu AI:lta vuonna 2025?

Prompt: How to make arrows from shoots?

ChatGPT ymmärtää heti että kyse on on vesanuolista, mistä pisteitä. Sitten ChatGPT opastaa meitä:

Materials You Will Need:

  • Shoots (saplings or young, straight branches): Common choices include pine, cedar, yew, hazel, willow, and bamboo.

  • Common tree species for arrow-making include pine, hazel, willow, osage orange, cedar, and yew. Choose a species that is strong yet flexible.

ChatGPT:llä näyttää menevän lohkonuolet ja vesanuolet, mutta myös nuolipuut ja jousipuut sekaisin. Marjakuusi ja osagehan ovat “yleisesti käytettyjä nuolipuita”.

  • Short arrows are for shorter draw lengths, while longer arrows are for longer draws.

Ihanko tosi? Eikä edes totta.

Lavea prompti: How is a wooden bow made correctly?

ChatGPT valistaa mm.

  • Yew (classic for longbows)
  • Osage Orange (for its durability and strength)
  • Ash (common for longbows)
  • Hickory (strong and flexible)
  • Maple (good for shortbows)

Ollaan larppitason jousitietämyksessä. ChatGPT ei anna mitään määritelmää pitkäjouselle tai lyhytjouselle, ei tunne lattajousia ym.

Tilleröinnistä:

  • First, mark a tillering line along the length of the bow to guide the process.

-häh?

  • Symmetry : The bow should be symmetrical, so both limbs are of equal length and thickness.

-pätee moderneissa jousissa, mutta kohtuu harvoin puujousissa

Prompti: How is a good sinew-backed bow made?

ChatGPT kertoo mm.

  • The stave should ideally be around 5-6 feet long and about 1-2 inches thick.

The sinew is applied to the back (the side facing the target) of the bow, as this is the part of the bow that experiences the most stress during use. This reinforcement allows the bow to be thinner and more flexible, while also giving it a longer life span.

  • Traditional woods like yew, osage orange, hickory, ash, oak, or birch are ideal for sinew-backed bows.

  • Keep the back flat : The back of the bow (the part facing the target) should be as flat as possible to create the best surface for attaching sinew.

Split the sinew : Once the sinew is softened, you can split it into strands. Depending on the thickness of the sinew, you might need several strands to cover the entire back of the bow.

  • The sinew should be stretched taut across the bow to ensure it’s firmly in place.

Clamp the sinew : Once you’ve applied all the sinew layers, use clamps to hold everything tightly in place.

Allow the sinew and glue to dry thoroughly for at least 24-48 hours.

-silkkaa timanggia alusta loppuun

3 tykkäystä

Tuukka kirjoittaa asiaa!

Aihe on kiinnostava ja kohtaan tekoälyn päivittäin työnkin puolesta. Mutta valitettavasti hyvin harvoin ChatGPT:stä on mitään hyötyä, suurin osa sen suoltamasta tekstistä on ihan sekavaa sotkua. Lähinnä matemaattiset jutut ja vastaavat, hyvin täsmällisesti määriteltävät asiat luonnistuvat hyvin. Itse pyydän nykyään aina kertomaan lähteen (tai taitaa se mainita sen jo muutenkin) ja tarkistan vielä sieltä, että miltä näyttää. Yleensä lähteen perusteella voi arvioida, että mitä kannattaa uskoa tai mitä tietoa kaivelee vielä lisää.

Se, että ChatGPT tarjoilee tuon tason tekstiä johtuu vain ja ainoastaan lähdemateriaalista. Kun googlailee primitiivijousien veistämisestä tietoa, niin aika pitkään saa kaivella, että löytyy hyvää asiaa ja nekin ovat yksittäisiä tiedonmuruja. Ja jotta sen hyvän ja oikean asian tunnistaa, pitäisi olla asiantuntija… Netti on pullollaan roskaa ja sitähän tekoäly hyödyntää, se vain valitsee sieltä sotkun seasta todennäköisimmän vastauksen, totuusarvo on täysin toissijainen asia. Joten, mitä spesifisempi asia, sitä vähemmän tekoälyyn kannattaa luottaa ja sitä enemmän asiasta olisi hyvä tietää ja ymmärtää itse!

Turha siis on tekoälyä vaivata primitiivijousiasioista, parempi pysyä painetussa kirjallisuudessa (sielläkin lähdekriittisyys muistaen) sekä tutkia asioita itse.