Tein videon nuolien tekemisestä. Tekniikassa on hiomisvaraa.
https://youtu.be/9vn9gUhVqjI?si=hcXfoTfXouG4M6dj
Pidennetty versio:
4 tykkäystä
Oli hyvin tehty video! Multa löytyy myös k-raudan 10mm cello-mäntypyörörimasta tehty setti. Toi ensin neliö-sitten pyörö näytti paaaljon fiksummalta kuin mun puukolla maaliin- tekeleet. Mun setin isoin ongelma on raju heittely painossa, kevyemmän ja painavamman ero yli 4 grammaa! Nokkiln jätin knöölin että muistuttais enemmän näkemiäni museonuolia:
3 tykkäystä
Näissä nuolissa on aika iso painon ja jäykkyyden vaihtelu. En ollut punninnut aihioita etukäteen, punnitsin vasta valmiit nuolet. Barreloinnissa vielä jokseenkin epätasaista jälkeä, mikä näkyy valmiiden nuolten epätasaisena spinenä. Valmis nuoli 78-100#, suurin osa 88-94#. Paino 33-38 g, suurin osa 35-36 g.
Hyvää tekemistä!
Aika ronskia barreloida vetopuukolla mutta hyvin se näytti sujuvan!
Miten mittasit nuolien jäykkyyden? Tein itse vastaavia nuolia, 10 mm varsi, barreloitu ja poikkeuksellisen jäykät varret olivat noin 100# ja massaa pelkällä varrella noin 500 graania. Siksi 35 grammaa (noin 540 graania) tuntuu koko nuolelle aika pieneltä. Lisäksi, 10 mm mäntyvarren keskijäykkyys on noin 60–80#. Mutta hyvä jos olet löytänyt erinomaisia, jäykkää pyörölistaa.
Kumpi on muuten parempi, barreloitu vai taperoitu? Esim. sisänuolisetti jolla ammutaan max 30 jaardia. Riittäisikö ohentaminen vain takapäässä niin että saisi lisää kärkipainoa ja FOC kärkeen. Kun olen nähnyt näitä 160-200 greinin kärkiä sisänuolissa niin olisihan se viimeisen 1/3 ohentaminen 11/32 - nuolissa vaikka jonnekin 7 mm lopputuloksen kannalta sama mutta 100 greiniä kärjessä riittäisi?
Riippuu sun nuolen kärjistä. Pääsääntösesti kevyemmät barreliin ja raskaat taperiin.
Ohentaisin sisänuolisetissä vain takapään. Jos tarkotus on ampua kauas, silloin massan keventäminen on kannattavaa - eli barreloida. Myös aerodynamiikka nuolella paranee. Barreloidussa nuolessa voi käyttää 5/16 kärkiä tai sitten ruotokärkiä.
Orkkis turkkilaiset taulunuolikärjet oli luokkaa 20-30 grainia. Ja pää on vain n. 4-5mm paksu. Nuolet siis todella siroja kärjistäänkin. Mulla on tämmösiä kärkiä ja vähän kiinnostaisi tehdä joku setti niillä testiksi..
1 tykkäys
Riippuu vähän tilanteesta. Pitkän matkan ammunnassa barreloitu on aerodynaamisesti parempi. Esimerkiksi kaikki tähtäin- ja taljajousien maailmanennätykset on ammuttu barreloiduilla nuolilla. Erot ovat toki huipulla pieniä ja ideaaliolosuhteissa nuolivarren muodolla ei ole käytännössä merkitystä mutta silti barreloitu on tilastollisesti keskimäärin hieman parempi.
Sisäammunnassa, kun etäisyydet ovat lyhyet, niin aerodynamiikalla ei ole enää niinkään merkitystä. Moni ampuukin paksuilla nuolilla, jotta rajatapauksessa viiva menisi vähän todennäköisemmin rikki ja sitä kautta saisi etua.
Kärjen massa onkin sitten vähän omien mieltymysten mukaan. Sisäammunnassa painava kärki mutta ulkoammunnassa kevyt kärki on tarkoituksenmukaisempi. Yleistäen pätee kyllä, että mitä suurempi kärkipainoisuusarvo, sitä vakaammin nuoli lentää.
Multa löytyy 40 greinin kärkiä. Nää on ostettu Tukholman Gamla Stanin jousiammuntakaupasta. Kannattaa käydä, omistaja puhuu suomea, vaimo on turkulainen kuulemma. Kova kaveri puhumaan. Kun näytin kuvia mun jousista niin kertoi että kaupan edellinen omistaja teki myös puujousia ja oli lahjoittanut Kalle Kustaalle itse tekemänsä jousen jonain merkkipäivänä
Käytän tällaista mittatikkua jolla saa 0,5 mm tarkkuudella taipuman määritettyä. Jos haluun tarkemman tuloksen, käytän työntömittaa. Kannatinväli seinässä ruuvien välillä on 660 mm. Hiekkapussi koukkuineen painaa 907 g. Muutan mm taipuman (x) paunoihin kaavalla: 660,426/x.
Punnitsin kolme 800 mm 10 mm 100-105 # aihiota, antoi 35-36 g eli samaa luokkaa kuin sinun punnitsemat. Barreloinnissa lähti joitakin grammoja sit pois painoa. Käytin kevyitä 70 gn kärkiä.
Ostin mäntypyörölistoja K-raudasta isomman satsin jossain vaiheessa juurikaan valikoimatta. Poistin kotona silmämääräisesti virheelliset joukosta. Pari katkesi suoristaessa kylmiltään. Kuvan mukainen jäykkyysjakauma tuli. Jakaumasta nyt puuttuvat nykyiset nuolet ja muitakin nuolia joita en muista. Määritin jäykkyyden silloin 0,1 mm tarkkuudella mikä alkoi tuntua tylsältä /työläältä.
2 tykkäystä
Hyvältä näyttää kyllä! Hyviä löytöjä noista pyörölistoista, ja kyllähän niitä oppii kokemuksen myötä ihan kaupassa taivuttelemalla löytämään jäykät varret. Pitäisi itsekin taas vähän kerätä varastoa noista yli 90# varsista. Tosiaan barreloimalla niistä saa hyviä nuolia.
Noissa Viljamin videoissa lopputuloksena oli 2 sulan nuolet. Mielenkiintoista! Oliko syynä materiaalin vähyys vai joku muu seikka. Ruskeasuolla kävi aina välillä yksi Artemislainen joka ampui 30-paunaisella ratsujousella 2-sulkaisia ja ihan hyvin nekin oikaisi. Sulat vielä niin että ne oli nokkiuran suuntaisesti eli pyyhki käden päältä
1 tykkäys
Turkkilaisten tauluampujien näkemys täydellisestä kärkipainosta ja nuolen etupään halkaisijasta täsmää siis liki täydellisesti varhaiskantaisten, kivikärkisiä leikkureita käyttäneiden metsästäjien näkemyksiin, tai siis kokemuksiin. Onko makeampaa olemassakaan?
Rannalta löydettyjä valkoposkihanhen oikean siiven sulkia ei ollu riittävästi. Kahdessa sulassa myös vähemmän perkaamistyötä. Tykkään kyl enemmän 3-sulkaisista, ehkä kun tottunut tekemään niitä.
Onkohan 2-sulkaisia koskaan käytetty yleisemmin? Eikös Mary Rosen nuolet olleet kaikki 3-sulkaisia ja vielä yli 20-senttiset sulitukset? Ei taida primikisoja koskaan ammutun 2-sulkaisilla. Muistelen että joku hurja on joskus tullut 4-sulkaisilla kinkereihin. Sori off topic!
Kaksisulkaisia nuolia käytettiin sporadisesti siellä täällä, etenkin nopeatekoisissa tilapäistyyppisissä nuolissa. Melkein kaikkialla maailmassa missä sulituksia käytettiin, käytettiin kuitenkin kolmea tai useampaa sulitusssulkaa.
Nykyäänhän esim. Primitive Archeryn Keep It Simple-ihannetta totetuttavissa jenkeissä on paljonkin kaksisulkaisiin ihastuneita tyyppejä. Jos heiltä kysyy, ei ole mitään syytä laittaa kolmea.
Viljamin esimerkki illustroi realiteetteja: jos kaksi sulkaa olisi yhtä hyvä kuin kolme sulkaa, saisi varhaiskantainen nuolentekijä työllä ja vaivalla keräämillään ja valmistelemillaan sulilla 50 % enemmän nuolia sulitettua kuin kolmesulkaisia tekemällä. Tajuton tehokkuuden buusti! Koska näin ei juuri missään tehty, on johtopäätös se, että kolmesulkaiset (tai neljä-, tai 10-sulkaiset) nuolet toimivat paremmin kuin kaksisulkaiset, ajasta ja alueesta riippumatta.
Tein joskus 2003 tms. sarjan neljäsulkaisia nuolia ja ammuin niillä primikisoissakin. Kaukainen muisto.
1 tykkäys