Bambuvarsia kiinasta

Tuli tilattua kiinan kontaktin kautta tonkin-nuolivarsia. Hinta oli 1,05 dollaria per varsi. 32" pitkiä, paahdettuja, oiottuja jne. Postikuluja tuli 0,28 dollaria per varsi. Ja toki tulli 25,5% päälle. Kokonaishinta siis 1,67 dollaria/ 1,43 euroa per varsi.
Aika paljon halvempaan hintaan siis kuin euroopasta saatavat!

Facebookista tavoittaa “Rose Chen”. Valikoimasta löytyy kaikenlaista puu ja sarvimateriaalia. Varsia sai 40-90# paunaisia. Otin yhden 100kpl nipun 85-90# varsia jäykimmille jousille, kun on niin harvinaista noita löytää mistään.

Varret näyttää ihan suorilta, spinettää mitä pitääkin ja paino aika maltillinen. Paino lisääntyy kovin vähän paunojen myötä, kun 65# varsi painaa 28g, mutta 85# varsi 31g.



Ostin myös tämmöisiä sarvinokkeja, 7,8mm ulkohalkaisija. Tappi varmaan 4mm joten sopii arrow fixillä porattavaksi. Vähän päälle dollari kpl.

8 tykkäystä

Onko lakattu pinta? AliExpressistä tullut tilattua varmaan tuhatkunta bambuvartta, spinettämättömiä. Kaikki lakatulla varrella. Paino tosin heittelee rajusti, samassa setissä saattoi olla 10 gramman eroja. Oli pakko ostaa useita 12 varren paketteja ja niistä sitten yhdistellä. Ostin ne ennen veromuutosta, 12 kpl posteineen oli 13-15 EUR.

Tuhat?? No onhan niitä sulla näkynyt mutta en arvannut että noin paljon. Sulla on varmaan iso varasto niitä sitten. Ihan ok hinta joten jos settejä saa mätsättyä jälkikäteen niin miksipäs ei.

Nämä on lakkaamattomia ja tosiaan aika tarkkaan kuvauksen mukaisia.

Pienellä poraamisella sujahtaa nokki paikalleen.

3 tykkäystä

Näissähän on sitten toinen pää ohuempi, jolloin spinetulokset heittää sen perusteella miten varren asettelee spinemittariin… Ehkäpä kannattaa testillä hakea kaikista sama lukema ja napsasta siitä kohdin katki. 85-90# setissä paunat erosi 6# jos mittasi alkupäästä vs loppupäästä. Mittasin kuitenkin “autenttisella” testillä, eli niin että mittarin ulkopuolelle jäi aina pari tuumaa, kuten oikeassa nuolessa jäisi. Silti tuommoinen ero.

3 tykkäystä

Spinetin ja punnitsin tuossa kaikki nuolivarret mitä minulle jäi ja… olipahan homma.

Jäykkyys ja paino heittelyä olikin sittenkin hitosti! Suunnilleen niin että kun nippu oli 75-80# niin löysimmät oli 65# ja jäykimmät 90#. Yhdessä 85-90# nipussa oli jopa muutama 105# varsi!!!

Myös massat siellä täällä. 380gn-520gn pääsääntöisesti oli spine mikä tahansa. Mutta saihan niistä nuolisettejä kasattua. Pidin kriteerinä että 3 paunan ja 40gn sisään kaikki nipun varret. Näin sain 10-14 varren settejä.
Vähän jäin miettimään että jos laittaisi 4-5 paunan heitolla niin olisi saanut massat lähemmäs toisiaan… Nyt näin.

Yhden setin näistä jo tein ja sitä olen aika hyvin stressitestannut (tuhonnut), joten aivan pomminkestäviä nämäkään varret eivät ole. Mutta hyvin lentivät ja toimivat siinä missä muutkin varret.

2 tykkäystä

Sanoisin, että 5 paunan sisällä riittää hyvin kenelle tahansa, ihan huipullakin. Itse saan sulattomilla nuolilla näkymään juuri ja juuri ±1 paunan eron 20 metriltä ammuttaessa, jolloin varret ovat siis 3 paunan sisällä. Sulitettuna eroa ei tietenkään enää näe, ei varmaan kukaan.

Toisekseen, pauna-arvoinen nuolen jäykkyyslukema on epälineaarinen arvo. Lukemahan on muunnettu suoraan nuolen taipumasta ja jäykkyysarvo kaksinkertaistuu kun taipuma puolittuu. Toisin sanoen, jäykillä nuolivarsilla jäykkyyden muuttuminen vaikkapa paunan verran on taipumana huomattavasti vähemmän kuin taipuisilla varsilla.

Jos taas mitataan nuolivarren jäykkyyttä suoraan taivuttavan voiman (myös kimmokertoimen) kautta, että kuinka paljon voimaa tarvitaan tietyn jäykkyisen nuolivarren taivuttamiseksi vakiomitan verran, niin silloin nuolivarren jäykkyyslukema käyttäytyy lineaarisesti. Ero tarvittavassa voimassa esimerkiksi 30# ja 31# välillä on aivan yhtä paljon kuin 70# ja 71# välillä.

Tästä päästään siihen, että nuolivarsien lajittelu tietyn pauna-arvolukeman sisälle, esimerkiksi 3# tai 5# on hieman keinotekoinen ja epätarkka, koska 30# nuolivarsilla yhden paunan ero on huomattavasti suurempi taivuttavan voiman suhteen kuin vaikkapa 70# nuolivarsilla. Pitäisikin käyttää prosentuaalista eroa – jos vaikkapa halutaan esimerkiksi 30# nuolivarret, niille yhden paunan vaihteluväli (3 paunan sisällä), niin silloin suurin poikkeama saisi olla 3,33 %. Jos halutaan sama prosentuaalinen poikkeama 70# varsille, niin paunoissa poikkeama saakin olla 2,33#, eli nuolivarsien pitäisi olla 4,7 paunan sisällä.

Itse olen testannut enimmäkseen noin 40# nuolivarsia sulattomina. Niille riittää aivan hyvin 2,5# vaihteluväli (eli 5# sisällä kaikki sarjan nuolivarret). Prosenteissa ero on 6,25 %. Jos Jeren bambunuolivarret ovat keskimäärin 80#, niin vaihteluväli saisi olla 5# eli sarjan nuolivarret voisivat olla 10# sisällä ilman, että taitavakaan ampuja huomaa sulitetuissa nuolissa yhtään mitään eroa!

Enemmän huolissani olisi suuresta massaerosta, se näkyy huomattavasti herkemmin, varsinkin pitkillä matkoilla. Lyhyesti, muuttujien kriteerit (jäykkyyden ja massan vaihteluväli) on valittu mielestäni väärinpäin. Jäykkyydelle riittää väljempi arvo, massalle pitäisi olla tiukempi arvo.

3 tykkäystä

Hyvää pohdintaa ja tosielämän testejä. Näinhän se tuppaa olemaan ja lajittelun loppuhetkillä alkoi hieman kaduttaa valinta. Hah.

Ehkäpä otan niput auki ja kokeilen uudelleen.

Mäntyvarsilla olen tehnyt niin että olen sovittanut painot yhteen hiomalla varsia tekovaiheessa. Olen saanut todella tarkkaan spinet sekä massat. Useimmiten 2 paunan sisään ja 15gn sisään. Se on ollut aika helppo prosessi tavallaan, koska usein mäntynuolissakin on liian paljon heittoa jotta muuten hyvät varret saisi käyttöön ja yhdistettyä nipuiksi.
Näitä bambuvarsiakin saattaisi pystyä hiomaan ilman rakenteen pilaamista. Näyttää jopa siltä että varsitoimittaja on joitain varsia hionut huomattavastikin. En osaa tarkasti sitä sanoa kuitenkaan. Eikä seinämäpaksuuksia pääse tarkastamaan.

Vielä sellaista, että aloittelevakin ampuja huomaa nopeasti, jos joku nuoli on selvästi painavampi kuin joku toinen nuoli mutta ei välttämättä sitä, jos joku nuoli on jäykempi tai notkeampi kuin joku toinen nuoli. Sekalaisen jäykkyyden setillä on mahdollista ampua tarkasti, joskin täsmälleen oikean jäykkyyden nuolet osuvat todennäköisemmin tähtäyksen mukaisesti keskilinjalle. Vaikka nuoli kolisisi kahvaan (liian notkea), niin se voi silti lentää suoraan keskelle maalia. Mutta liian painava nuoli putoaa aina alemmas ja kevyt nuoli osuu aina ylemmäs, siinä ei ole vastaavaa todennäköisyysvaihtelua kuin nuolivarren jäykkyyden merkityksessä.

Toinen huomio – modernilla puolella esimerkiksi Eastonin malliston hiilikuituisia huippuvarsia X10 tarjotaan seuraavissa jäykkyyksissä oheisen tauluko mukaisesti. Vasemmalla hiilarijäykkyys, oikealla vastaava puunuolijäykkyys.

ASTM ATA
325 97
350 90
380 83
410 77
450 70
500 63
550 57
600 52
650 48
700 45
750 42
830 38
900 35
1000 31

Voidaan huomata, että puunuoliampujat ovat siitä onnellisessa asemassa, että nuolivarren jäykkyys voidaan valita huomattavasti tarkemmin. Mutta kääntäen se kertoo sen, että jäykkyys sinänsä ei olekaan niin olennainen asia, vaan viritys jouseen tehdään nuolivarren pituuden ja kärjen massalla, sekä jousen muuttujien avulla. Toki nykyaikaiset jouset eivät ole niin herkkiä täsmälliselle nuolivarren jäykkyydelle mutta silti.

2 tykkäystä