Muutaman nuolen nyt tehnyt noista euron maksavista bambu kukkakepeistä. Oletteko käyttänyt nuoli materiaalina niitä?
Bambusta aikaisemmin ei ole mitään tullut tehtyä niin mietityttää hiominen. kuinka paljon kestävyys vähenee? 1.5m pitkiä ja noin 7-15mm paksuja. kannattaako yrittää hioa tasaiseksi? yhdellä 60 paunaisella jousella ammuin eräästä liikkeestä ostettua bambunuolta niin nokki pamahti.
Ymmärtääkseni bambua ei noin vain hiota pintapuoleltaan. Nuolivarsi olisi parasta muokata muilla tavoilla jouseen sopivaksi.
- valitse sopiva varren paksuus
- lisää pituutta jos varsi on liian jäykkä, lyhennä jos liian löysä
- lisää kärkipainoa jos varsi on liian jäykkä, vähennä jos liian löysä
Solmukohtia voi hieman hioa tasaiseksi, joidenkin sanojen mukaan nuolissa ihan niin paljon kuin mielii. Jousessa tuo on kriittisempää ja aiheuttaa heikon kohdan solmun kohdalle.
Olihan nokki väliseinän päällä? Eli oli kovaa materiaalia nokin pohjalla. Bambuun voi myös liimata pienen puisen insertin johon viilaa itse nokin. Punos päälle ja pitäisi kestää.
On täällä noita bambunuolien tekijöitäkin jotka neuvoo, mutta ei varmaan nämäkään ohjeet oikeen metsään mennyt.
1 tykkäys
Olen tehnyt nuolia puutarhakaupan bambuisista kukkakepeistä sekä kaupallisista valmiiksi hiotuista ja suoristetuista aihioista.
Kannattaa valita pitkiä keppejä joista voi valita jostain kohdasta sopivan jäykkyyden, bambu kun paksunee ja jäykistyy tyveä kohti.
Sitten alkaa suoristus. Ensin solmujen väleistä, silmämääräisesti ja alustavasti. Olen lämmittänyt bambun pöydälle pystyyn asetetulla kuumailmapistoolilla, kynttilälläkin onnistuu. Keppiä pyöritellään lämmönlähteen yllä kunnes bambun pinta muuttuu vaaleanruskeaksi, sitten se taivutetaan käsillä suoraksi ja pidetään hetki paikallaan. Homma tehdään pistemäisesti, pitkiä pätkiä ei pysty suoristamaan kerralla. Bambua ei saa päästää tummenemaan liikaa, muuten se raksahtaa poikki, ihan vaan kevyt värin muutos. Kannattaa ensin harjoitella jollain jämäpätkällä.
Kun solmujen välit on suoristettu keppi muistuttaa muodoltaan salamaa, sitten käydään läpi solmukohdat, niitä kannattaa lämmittää ja taivuttaa oikein hitaasti ja varovaisesti etteivät katkea.
Nyt kädessäsi on alustavasti jotenkuten suoristettu ylipitkä nuoliaihio ja on aika tutkia sen jäykkyys jotta voi leikata ylimääräiset pois. Bambunuoli voi olla 5-10# puunuolta jäykempi, ilmeisesti nopeamman taipumisesta palautumisen vuoksi.
Sitten viimeistellään aihion suoristus, eli käydään vielä kerran läpi oikein tarkalla silmällä. Tämän jälkeen hiotaan solmut. Mitä vähemmän hioo, sitä kestävämmiksi ne jäävät ja päinvastoin. Riippuu aikalailla bambun lajikkeesta ja solmujen muodosta miten kannattaa tehdä. Pieni ryhmyisyys ei tunnu juurikaan vaikuttavan ampumaominaisuuksiin.
Päät kannattaa vahvistaa poraamalla ja tapittamalla. Sopivan kokoisia tappeja voi tehdä helposti itse poraamalla reiän peltilevyyn ja ajamalla puutikun jäystepuolelta läpi porakoneen avulla.
Ei oo ollu ns, väliseinää. Täytyy sitä kokeilla. saarnista tehny muutaman nokin, mutta melkeen kaikki aihiot ollut eri paksuuksilla vaikka paino lähellä toisiaan nii hirvee homma jos bambu ei kestäkään aihioiden hiomista. Nyt on kyllä muutamassa nuolessa 10g heittoja ja painopiste miten sattuu. Ammuttu vain n. 15 metrin matkalta nii ei paljoo oo haitannu. Täytyypä tasalaatusempaa tavaraa käydä vielä etsimässä.
Kiitos tiedosta. Jonkin verran höyryttämällä koittanut oikaista kuhtuullisella tuloksella. Bambunhan ei pitäisi kosteutta imeä itseensä että sinäänsä turhaa lämmittää höyryllä varmaan. Tällä hetkellä kuumailmapistoolista tulee kipinää ulos niin en viitti käyttää. (lieneekö pölyä niellyt) Nuolien jäykkyyksien mittaus itsellä hakusessa, aina vain punninnut ja koittanut painopisteen saada tasan keskikohdasta noin 4cm kärkeen päin. Noin 50 nuolta takana ajatuksella ja kaikki eri materiaaleista. Olen vaneriin porannu erikokoisia reikiä ja sahannut reiän ylänurkasta halki. Sitten puristimella taltta vähän vinossa kiinni reiän päälle. Monet kalikat on vaan pettäny syykulustaan. Onko pellin paksuudella merkitystä, täytyykö reunat teroittaa. noin 0.5mm ja 2mm peltiä löytyis varastosta.
Jos googlaa dowel maker, löytyy vähän hienostuneempia versioita Jurin kuvaamasta ideasta. Mutta tosiaan, noilla on tapana repiä huonon syykulun tai pehmeän puun takia. Tammella, vaahteralla jne tulee ihan ok.
Jep, kovemmalla puulla tulee paremmat tapit. Koivu, vaahtera, tammi…
2 mm pelti on jämäkämpänä parempi. Reikää ei siis teroiteta eikä siistitä, vaan terän ulosmenopuolelle jäävät jäysteet hoitavat homman leikkaamalla ylimääräisen puun pois. Reikä porataan samalla terällä kuin nuolen päätkin. Helppoa, hauskaa ja edullista!
Laitetaan siis lähelle lopullisia mittoja työstetty tikku akkuporaan kiinni ja ajetaan sillä reiästä läpi, bambuiset grillitikut tai koivuiset pienet kukkakepit ovat muun muassa aika käteviä. Tikkuun voi tarvittaessa vielä raapaista rautasahanterällä pitkittäiset urat joista ylimääräinen liima pääsee tursuamaan ulos. Bambunuolen sisään mahtuvat tapit ovat noin 3-4 mm luokkaa. Bambu muuten halkeaa helposti jos paukuttaa tappia sisään yli reiän mitan, narusta kietaistu yksinkertainen puristin suojaa hyvin.
Minä tein simppelin nuolenjäykkyysmittarin, Two Jays Spinetester:
http://www.bambooarrow.com/tester.html
On osoittautunut oiken hyväksi, netistä löytyy näistä runsaasti kuvia ja ohjeita.
Karvalakkikonstina voi vaikka laittaa ensin hyvin lentävä nuoli parin naulan väliin seinälle vaakatasoon, ripustaa keskelle jokin paino ja piirtää viiva sinne mihin asti taipuu. Siihen voi sitten vertailla muita nuoliaan.
Bambunuolesta tulee automaattisesti etupainoinen kun laittaa paksumman ja vahvemman pään kärjeksi, lento-ominaisuudetkin ovat näin vallan erinomaiset. Nuolen paino ei välttämättä kerro jäykkyydestä mitään, mutta pidempien matkojen tähtäyksessä on kyllä apua mikäli nuolet ovat samanpainoisia.
Kolme erillasta nuolta sain valmiiksi.
Vasemmalla lelmänsarvi kärkinen saarni nokilla 35 in. paino 833gr. Keskimmäinen saarni tapitettu nokki, bullet taulukärki ja nuoli 34 in. / 679 gr. oikeellasaarni tapitettu nokki, bullet taulukärki. nuoli 35. in./ 709gr tasaisesti lyhyellä matkalla lentää. ei tältä 15m matkalta eroa hirveästi huomaa. Jousena hamppu selystetty pihjajajousi 57" 28# 52lb. Hirvee naksuminen jousesta ammuttaessa. luulin jo että menee poikki. Saranaa tuli lisää huolestuttavasti, Nuolet toimi jousi kuumottaa. Tilleri kuva 24" vedolla
2 tykkäystä
Ensimmäinen itse tehty pellavajänne jousessa myös 
Sekin vähän kuumottaa. 16 säiettä ja yks säie kesti vain 4.65 kilon vedon. mehiläisvahaa hierottu huolella pintaan ja punomis vaiheessa.
Tulipa sit testattua bambujen hiomista lähemmäks samaa painoa ja paksuutta. 6 aihiota käyristä 140 senttisistä kepeistä. Jostain syystä upotin ensimmäisenä lehmän sarvea nokki vahvikkeiksi
sitten vasta lähdin höyryttämään suoremmiksi. Käyryys tosin oli keskellä niin mietin ettei liimaus kärsi. Olin hionut jonkun verran paksuutta tasaisemmaksi ja ajattelin hioa suoristuksen jälkeen loppuu. Puristuksiin Hedelmälavoissa käytettävistä lasikuitu vahvisteisilla kangas pannalla. (on muutes aika hyvä puristus hommiin ja töistä saa ilmasiks. kestää joku 200 kiloa yks nauha.) Tähän asti viel kaikki ihan hyvin, mut sitten alko kuulua vierestä naksuminen ja osa varsista kuivuessaan alkoi halkeilla Nyt sitten varmaa rikinäiset sulat kiinni ja vaikka vähän ruutia päähän tai tulinuoli kokeilua ja suunta kohti taivasta. En ajatellut yhtään että noin helposti ottais kosteutta sisään pinnan hiottua ja halkeilu höyryttämisen jälkeen tapahtui 4 tunnin sisällä.
Suoristaminen ennen mitään hiomista 
Nuolien teossa nii aloittelia vaikka ekat nuolet 20 vuotta sit tehty mutta ilman mitään vaatimus tasoa ja kuhan nyt kuusen oksasta jousi ja pajusta nuoli 20 minuuttiin. ja hetki ammuskelua ja jääny lojumaa johku ladon nurkkaan. Käynpä kohta ostaa lisää keppejä ja koitan varmaan silti nuolien kestävyyttä jos hion tasaisemmaksi. Tuleepahan koitettua toistamiseen jos sitten vähän fiksumpana valitesee vaan laatu kepit jatkossa. Luulisi että kun veden kestävän pinnan rikkoo ja käsittelis lakalla tai öljyllä ominaisuudet voisi olla lähellä alkuperäistä. Tiedä sit tätä kokeilematta. Bambun ominaisuudet ruoko kasvina paljon liittyy kosteuden kestävään ulkopintaan. Esim tämä pätkä mikä on saatu helsingin kasvitieteellisestä puutarhasta muistaakseni 2005 tai 2006 on toiminut kukka maljakkona, soittimena ilta nuotiolla ja pyöriny ties missä. Silti vedenpitävä.
Niinkuin Mikke sanoi, suoristaminen ensin. Ei kuitenkaan höyryllä, 100 astetta kun ei millään riitä bambun taivuttamiseen.
Kukkakeppibambuja ei ole myöskään mitään mieltä yrittää hioa tasaisen pyöreiksi, riittää kun maltillisesti ohentaa solmukohtia matalammiksi.
Normibambussa on lujia ”voimakuituja” vain ohut kerros pinnassa. Pyöristämisyritykset johtavat vain siihen että pehmeämpi sisus tulee esiin sieltä täältä. Ihan oikea aasialainen nuolibambu onkin sitten asia erikseen.
Saman paksuisia, painoisia ja lähelle saman jäykkyisiä nuolia saa kätevästi niin että ostaa oikein pitkiä keppejä ja pätkäisee ne sopivista kohdista.