Bambu-vaahtera-ipe laminaatti

Eli alkaa näyttää siltä tästä voi ihan ampumakelpoinen jousi tulla niin postaan tähän. Tilleri näyttäisi omaan silmään melko hyvältä, veto on tosin vajaa, vasta 21# @ 18". Tavoite on päästä noin 25# @26". Kritiikkiä otetaan mieluusti vastaan, etenkin kun on vielä niin paljon korjauksen varaa.

Vasemman (eli ylä-) lavan kahvanjuuressa olevaa saranaa olen vältellyt ihan alusta asti, sitä tuli hiomakoneella tehtyä pieni kolo.

Lopuksi voisin laittaa pienen hupsista tilanteen jänteenpunonnasta

2 tykkäystä

Luulen, että et ole ainoa, kuka jänteen on noin punonut.

Jousesta, hyvältähän se näyttää. Itse laittaisin keskilapaa taipumaan hieman enemmän.

Totta, keskilapoja taipumaan enemmän ja jos hyvin menee niin huomenna täysi veto.

Osaako kukaan sanoa mikä tämä on, vai onko mikään? Muistuttaa siis neulalla pistettyä reikää, löytyi vasemmalta lavalta, n. 10 cm päästä feidarin alkua.

29# @26"
Alalapa vielä vähän jäykkä suhteessa ylälapaan, mutta muuten sanoisin että pidän sellaisena ja korjaan loput sisäänammunnan jälkeen. Saa olla eri mieltä

1 tykkäys

Hyvältä näyttää, älä liian tarkkaan kaivele vikoja! :smiley:
Ipe kestää noin ylimitoitetussa jousessa ihan moitteetta.

1 tykkäys

Se on hyvä kuulla että jousi on niinkin turvallisilla vesillä!
Vähän huolestutti nimittäin tuo “neulanreikä”, nyt se näyttää siltä että siitä olisi pieni puristusmurtuma lähtenyt oikealle, muuten olisin aika luottavainen.

Nyt on ~100 laakkia ammuttu ja viimeinen tilleröinti + karkea hionta tehty. Paunoja nyt hyvinkin tarkkaan 25# @26". Tuntuu kevyemmältä ampua kuin mitä luulin, mutta se ei välttämättä huonoa ole. Ammuntaa on vaikea arvioida, mutta vaikutti aika hyvältä silloin kun nuoli lähti suoraan, eikä vispannut miten sattuu. Settiä tuli niin, että jos ennen piti jousta seinää vasten, kärjet otti kiinni ja kahvan kohdalla oli ehkä pari senttiä ilmaa, kun taas nyt kärjet on ilmassa varmaan tuuman verran. Kärjet kavensin myös 11~12 mm:stä 9~10:een.

Muutama kysymys olisi vielä mielessä:

  • kärkiä nauhahiomakoneella kaventamisen jälkeen irtosi nokkivahvikkeesta pieni pala, mikä oli liimattu geeli superliimalla (nuolella kuvassa). Oletteko vastaavia nokkeja tehnyt useammasta kerroksesta, ja onko ne yleensä hyvin kestänyt? Itse toivon että se irtosi vaan siksi että hiomakone lämmitti liiman.
  • ihan sen jälkeen kun viimeiseksi alalapaa hioin taipuisammaksi, huomasin että tilleripuun väkipyörä liikkuu selvästi ylälavan suuntaan, mikä on käsittääkseni merkki siitä että ylälapa olisi jäykempi. Mittasin kuitenkin kummankin lavan taipuman, ja ylälapa taipuu edelleen ihan vähän enemmän kuin alalapa. Tillerikuvassa ne näyttäisi olevan melko hyvin balanssissa myös. Olenko tässä väärässä (eli näyttääkö ala(oikea) lapa löysältä), vai keksittekö mitään muuta syytä miksi se liikkuisi tuolla tavalla sivuttain?

Viimeiset kuvat voin laittaa viimeistelyn jälkeen, niin pääsee näkemään yksityiskohtia ketkä haluaa.

Hyviä kysymyksiä. Ei kokemuksia selkänokeista. Tilleri näyttää siltä että lisää laakeja ja katselee sitten taas tilleriä jne.

1 tykkäys

Samaa mieltä Mennan kanssa. Jos haluat tarkkaan tilleriä tiirailla, ota kuva jotain taustaa vasten kuten valkoista seinää. Nyt on vähän levoton tausta.
Selkänokeista sen verran, että itse en niitä juuri käytä, mutta samat kikat pätee kuin muihinkin nokkeihin.
Kannattaa pitää selkänokkipalan liimapinnassa jonkin verran pituutta ja leveyttä, paksuuden voi vetää aika luilleen. Nokkiura voi olla sitä matalampi mitä tiukemmin jänteen luuppi istuu uraan. Kiristyvä silmukka on kaikista anteeksiantavin.
Se myös pitää huomioida että liian syvä nokkiura voi ruveta tekemään halkeamia kaikkiin suuntiin, kun jänne pääsee porautumaan nokkiin.

Noin ylipäätään ihan ok:lta näyttää, pulinat pois ja ampumaan!! :smiley: Kevyt jousi antaa paljon anteeksi mitkä jäykemmissä paskoo kaiken…

1 tykkäys

Samaa mieltä kuin Jere. Sarvonokista voi joskus lohkeilla paloja, jos syyt menevät huonosti. Tuollainen sarviselkänokki ei kestä mitä tahansa, joten jänneurat kannattaa tehdä myös sivuille.

Väkipyörän ei pitäisi liikkua mihinkään - tai siis sehän kulkee aina alhaalla olevaa koukkua kohti, jonka kautta vetonaru kulkee. Eihän se voi edes liikkua mihinkään muuhun suuntaan. Kahvan pitäisi olla tuettuna samasta kohtaa josta käsi on jousella ammuttaessa ja jänteen vetokohdan pitäisi olla nokinpaikan alapuolella. Tosin, tällöin jousi kallistuu hieman oikealle (kiertyy myötäpäivään edestä katsoen), mikä vaikeuttaa oikean tillerimuodon hahmottamista.

1 tykkäys

Tarkoitus oli tosiaan käyttää oikeita kohtia tuentaan ja vetoon, mutta siinä kävi niin kuin sanoit, ja se kiertyi vastapäivään (ylälapa oikealla), jolloin laitoin jousen kiinni puristimella tilleriin. Ei enää kiikkunut pyöristetyn kahvan päällä, mutta tosiaan väkipyörä hiippaili vedoissa vasemmalle. Ajattelin että ammuntatilanteessa peukalon tyvi tukisi kahvaa melko korkealta, jolloin se olisi tasapainossa. Tuon toisen jousen kanssa tein aivan samoin, mutta tänään tajusin kuvata itseni kun vedin jousen, ja siinä näkyi hyvinkin selvästi että alalapa taipuu liikaa silloin kun vetokoukku hiipii ylälapaan päin tillerissä.

Toista jousta korjailin, mutta tässä on jo ensimmäinen öljykerros melkein kuiva, enkä usko että lähtisin sitä enää muokkaamaan… ellei sitten näytä niin pahalta etten kehtaa jättää sellaiseksi.

Hyvä tietää ettei sarvinokit olekaan ihan niin kestäviä kuin luulin. Tässä kun ei paunoja ole kuin <25@26", ja vetopituus kun tulee olemaan varmaan vielä lyhyempi niin annan olla ja toivon että kestää. Muissa kiinnitän sitten enemmän huomiota siihen että liimapinta riittää ja paksuutta sarveen jää enemmän (nyt jäi ~1mm).

Laitanpa tähänkin oikean vetokuvan, en ollut itsekään tarkistanut tilleriä loppuhionnan jälkeen. Tässä siis öljyt päällä, mutta jos tuo taipuma lapojen juuressa näyttää oikeasti vaaralliselta niin vielä korjaan.

1 tykkäys

Minusta tilleri on erittäin hyvä!

1 tykkäys

Hyvältähän tuo näyttää! Primitive Archer -foorumilla tuo olisi “perfect tiller”, joskin omasta mielestäni ylälapa voisi taipua keskilavasta aavistuksen enemmän. Alalapa taipuu oikein kauniisti. Mikäs tuossa on tilleriero? Eli jos mittaat jänteellä olevan jousen jännevälin kahvan ylä- ja alapuolella, niin saat tillerieron. Antaisin kyllä olla tuollaisena nyt ja ampuisin 200–300 laukausta, sen jälkeen voi tilannetta katsoa uudestaan.

1 tykkäys

Mittasin nyt tillerieron, alalapa on 1-2mm korkeampi riippuen mittauskohdasta

Tilleri on siten negatiivinen. Yleensä tillerin pitäisi olla positiivinen, eli ylälavan taipua vähän enemmän kuin alalapa. Kuten täyden vedon kuvasta ja tillerierosta voi päätellä, niin ylälavan pitäisi siis taipua enemmän.

Meneekö siinä sitten tuo viimeistely täysin uusiksi jos sitä ylälapaa ohentaa, vai kuivuuko hionnan jälkeen tuo öljy nopeammin, jos sitä on yhden kerran jo laittanut (sitä kun mainostetaan syvälle imeytyvänä)? Ei siis yllätä se, että alalapa taipuu liikaa, mietin vaan onko tuo miten paha virhe. Jos ei aloittelijaa häiritse, tai turvallisuutta vaaranna niin antaisin varmaan olla, muussa tapauksessa tietysti korjaan ettei mee koko työ hukkaan

Tilleripuussa on nimenomaan se ongelma, että jos jousi tuetaan kahvan keskeltä ja jännettä vedetään suoraan alaspäin, niin jousen näyttäessä tilleripuussa tasapainoiselta, se taipuukin ampujan otteessa liikaa alalavasta.

Tässä tapauksessa antaisin olla. “Virhe” on niin pieni, mitoitus on varman päälle, eikä sillä ole merkitystä ammunnan kannalta. Kannattaa toki seurata jousen elämistä ensimmäisten satojen laukausten kuluessa. Mittaa tilleriero nyt ja vaikka 100 laukauksen välein. Jos näyttää kasvavan, niin sitten asialle voisi jotain ehkä tehdä.

Ei se öljy kovin syvälle imeydy ipen kaltaisessa kovassa puussa. Kyllä pinta menee uusiksi tilleröinnin jälkeen. Pari siklinvetoa ja se on puupinnalla.

1 tykkäys

Kiitos neuvoista. Lueskelin jonkin verran PA palstan keskustelua aiheesta, ja jos oikein ymmärrän, kyse on alalavan suojaamisesta ylirasitukselta, joka johtuisi eri mittaisten jänteen"puolikkaiden" aiheuttamasta epäsymmetrisestä vääntömomentista lapoihin? Eli kun vedetään jännettä korkeammalta, alalapaan kohdistuu suurempi vääntö kuin ylälapaan, lapojen ollessa yhtä pitkät? Tätä ilmeisesti paikataan joko positiivisella tillerillä tai tekemällä ylälavasta pidemmän.

Edit: tai tarkemmin ajateltuna, jännettä vedettäessä keskipisteen yläpuolelta, ja vedon suunnan ollessa aina tukipisteestä (keskellä) pois päin, liikkuu tuo vetopiste kaarevasti ylöspäin?

1 tykkäys