Hmm… taitaa alalapa tuossa jälkimmäisessä taipua liikaa kahvan läheltä tai on liian jäykkä keskeltä. Jos sitä korjaa, täytyy myös ylälapaa vähän hioa, jotta tilleri säilyy, mutta silloin täytyy paunoista myös tinkiä…
Bambuselkien pinnasta siklattu ”emali” pois ja nokit muotoiltu. Huomiseen jäi nuolenohituslevyjen nikkarointi ja kepakkojen viimeistelyhionta. Dacron-jänteetkin on esivenytetty.
1 tykkäys
Mää taas aattelin juurikin toisin päin, että jos vaikka jänne tai nokki katkeaisi yhtäkkiä niin lentäisikö jousi kirvestä päin kuollettavasti 
Jotenkin mä pidän maan vetovoimaa luotettavampana kuin jouseen sitoutunutta elastista energia, jolla on taipumus joskus vikuroida. Eihän se perkunas heittele nuoliakaan aina maaliin. 
Jouset TruOil-käsittelykunnossa; kotona illemmalla alkaa.
Vasen kepakko, jäykempi kahva, antoi nyt ennen sisäänammuntaa 78 lbs @ 28” ja läpitaipuva 80 lbs @ 28”. Pari paunaa jäykkiksestä lähti, kun hiukan trimmasin sen keskeltä jäykkää alalapaa ja tasapainon vuoksi myös ylälapaa.
Jousissa nyt kuusi TruOil-kerrosta ja sain niille takitkin päälle. Nahkojen kuivuttua, ompelen ne kasteltuna, sovitan jänteet ja teen niihin keskipunokset, niin pääsen testaamaan, pysyvätkö kasassa ja lentääkö tikut oikeaan suuntaan. Jos/kun toimivat, mittaan paunat ja pari lisävarvia TruOilia.
4 tykkäystä
Kaksoset jäi testiammunnassa henkiin ja toimivat mainiosti. Päätin nimetä ne Stratocaster I ja II, kun seurakaveri niitä tuolla lailla nimitteli naamakirjassa. Olkoon sitten näiden kummi. Kuvissa ruskeakahvaisen jäykkiksen toinen 11:n nuolen setti ja läpitaipuvan mustan kolmas. Kotona testien jälkeen jousipuntari näytti ruskealle S I:lle selästä mitattuna 82 lbs @ 28” ja mustalle S II:lle 84 lbs @ 82”. On nyt Corona II:n kanssa kolme toimivaa pitkää ja kaksi taittojousta talven ja ensi kesän karkeloihin.
4 tykkäystä
Tästä jousesta tarvitaan voimakäyrä! Kivat niput.
1 tykkäys
stratocaster…
1 tykkäys
Noilla on nyt sitten pakko ampua korkeutta ja katsoa onko nimessä mitään …
Asiallisen näköisiä keppejä kumpikin.
1 tykkäys
Kyllä Esan käsityön jälki on niin tinkimättömän siistiä, että huuli pyöreenä sitä saa katsella.
1 tykkäys
Kyllä näillä useampikin nuoli osuu tauluun asiallisesti. Ammuin kummallakin tänään jännekorkeutta ja nokinpaikkaa haeskellen 60 nuolta 20 jaardilta. Jäykempikahvainen, ruskea nahka, kirjautti 239 ja enempi ELB-mallinen mustakahvainen 237. Eiköhän tulokset tuosta vielä petraannu, kun säätäminen loppuu. Tämä jälkimmäinen on muuten vakaampi ampua, kun painaa enemmän kuin tuo toinen. Vakauden ja painon ”salaisuus” on n. 170 g lyijylevyä ohuen kahvanahan alla. 
Tässä vielä nokit; oikealla mustakahvainen. Tein viritysnarulle urat molempiin päihin, niin ei prostataleikattuna tarvitse pelätä jännettä laittaessa alavatsalihasten pitokyvyn pettämistä näillä paunoilla…
2 tykkäystä
Pientä päivitystä: Otinpa tänään nämä Stratot esiin vaatehuoneen nurkasta ja vähän virittelin niitä. Nostin jänneväliksi 6,5” (16,5 cm), jonka olen viimeisimmissä käyttöjousissani hyväksi kokenut; aiemmin 6 1/8” - 6 3/16” (+/- 16 cm). Samalla päästelin liikoja kierteitä pois. Testiammuntojen perusteella näillä on vaikea ampua uffaffaan nelosringin ulkopuolelle, eli positiivinen ongelma, kun on nyt ainakin viisi jousta, joista valita ja joilla kisata. Täytyy vielä varastossa olevat jousetkin tsekata ja uudelleensäätää vastaaviin lukemiin. Ainakin yksi massaltaan kevyt ja maailmaakin kiertänyt kasikymppinen siellä on ja joka on luultavasti edelleen nopein omatekoinen jouseni.
1 tykkäys