Artikkeleista


#1

Nyt on taas joululomalla ollut aikaa lukea erilaisia artikkeleita, ja aikaa myös kirjoitella tällaista turhaa valitusta, jota pyrin välttämään viimeiseen asti…

Kuitenkin, monessa ihan nimekkäässäkin lehdessä julkaistu artikkeli näyttää kiinnostavalta, teoria-osuus on hyvä ja kattava mutta käytännön osuus onkin sitten aivan huttua. Tulee mieleen, että miksi tämä on edes julkaistu ja millä perusteilla.

Pari esimerkkiä - ja näitä on todella paljon muitakin:

  • Šmit, Ž. (2016). Archery by the Apaches – implications of using the bow and arrow in hunter-gatherer communities. Documenta Praehistorica , 43 , 515–525. https://doi.org/10.4312/dp.43.28

Erinomainen teoriaosuus mutta käytännön testit tehtiin 10-vuotiaan ensijouselta näyttävällä, noin 35-paunaisella tikulla, jolla kevyet ruokonuolet lensivät 60 asteen kulmassa ammuttuna reilu 40 metriä. Sen perusteella johtopäätöksenä oli, että kevyet kivikärjitetyt ruokonuolet olivat tehokkaita lähietäisyyksiltä.

  • Waguespack, N. M., Surovell, T. A., Denoyer, A., Dallow, A., Savage, A., Hyneman, J., & Tapster, D. (2009). Making a point: wood- versus stone-tipped projectiles. Antiquity , 83 (321), 786–800. https://doi.org/10.1017/S0003598X00098999

Käytännön testissä ammuttiin 60-paunaisella taljajousella ja vertailtiin teroitettuja puukärkisiä nuolia ja kivikärjitettyjä nuolia ballistiseen massaan ammuttuna. Tuloksena oli, että kivikärkinuolet upposivat keskimäärin 10 % syvemmälle kuin puukärkiset nuolet. Pohdinnoissa todettiin, että “1) stone tips provide functional, yet currently unidentified, economic advantages that outweigh their added costs; 2) stone tips have approximately equivalent performance characteristics as wooden staves, but serve additional social/symbolic functions.” Lopuksi todettiin vielä, että “However, the particular advantages of hafted stone points remain unclear. We still cannot answer under what conditions an additional 10 per cent of penetration depth, under our experimental conditions, matters.”

Sanottakoon nyt vielä, että ei minulla ole välttämättä asiantuntemusta tai pätevyyttä arvostella tällaisia tieteellisiä artikkeleita mutta kyllä sisäinen insinöörini silti vaikertaa näiden johtopäätösten edessä…


#2

No kyllä… Noin kevytpaunaisen jousen kivikärkitesti on aika ohutta testaamista. Ja alemman testin n.10cm syvempi viilto on vain osatotuus. Kärjetön nuoli on paljon kiikkerämpi ampua ja vielä merkittävämpi kivikärjen teho kun kurkataan ammutun reiän malli. Uskon että metsästysteho puuvarren ja kivikärjen välillä on vielä suurempi kuin esim ratakärjen ja metallileikkurin. Kivikärkihän on nerokas, todella repivän haavan tekijä.


#3

Vitaalithan on aika kattavasti suojattu kylkiluilla. Miten puukärki vs. kivikärki käyttäytyy luuhun osuessaan? Onkohan siitä tutkimuksia?


#4

Onpa vain suorastaan koomisia johtopäätöksiä. Ikävästi antavat huonoa valoa puujousille ja primikamppeille tuommoinen. Ja asiaan perehtymätön lukija ei osaa epäillä.