Altan tsogts jousi

Laitetaan omaan ketjuun niin pysyisi paremmin muistissa.

Tämmöinen myöhäisajan mongolijousi, perustuu karkeasti löytöön vuodelta noin 1350.

Ivar teki, joten meikäpoika perässä… Ei ole hirveästi kuvia näkynyt vielä sieltä suunnalta, mutta kokeillaan nyt tässä tehdä ihan itse. Oli ollut Tanskassa museossa esillä 2018 jolloin Ivar oli päässyt todella perehtymään ja mittailemaan. Jouset oli yllättävän kevyitä (~70-80#) ja noin 140cm mittaisia, ymmärtääkseni. Paitsi nyt kun katsoo joitain kuvia niin aika pitkiä on??
Ivarilla on salettiin lyhyempi, lyhyemmillä kärjillä. Onko se sitten eri jousi kuin tämä, ei tiiä.

Pientä kahvarefleksiä ja kohtalaisen leveät lavat.
Alkoi täällä: Sarvijousia 2022 - #23 käyttäjältä JNystrom

Paunoja on juuri nyt aika paljon, joten voi keskilapaa rapsuttamalla saada paremman tillerin ja kahvarefleksin pomppaamaan enemmän takaisin.

4 tykkäystä

Mongolijouset oli oman jousiharrastuksen alussa semmonen iso juttu, joten mielenkiinnolla seuraan. Pitkissä sakaroissa on vaan jotaki viehättävää. Toistaiseksi näyttää hyvinkin sievältä rekonstruktiolta, tuleeko tähän enää muuta kuin kevennystä ja tuohipäällyste?

Museojousen siyahit näyttää eripituisilta keskenään, vai hämääkö kuvauspisteen perspektiivi noin paljon? Siyahien pituudella voi tilleröidä ohentamatta lapaosaa. Itse tein juuri niin, Voi olla että tuossakin on tehty niin.
Sehän on kahvavasta vastakäyrä (reflex), lavoista myötäkäyrä(deflex),ja kärjiltään vastainen (recurve) ja täyttää täten samat ominaisuudet kuin skyyttijousessa. Komea kaari.

Oliko se sulla syynä miksi finno-ugri jousetkin kiinnostaa? Olikos sen niin että ugrijouset toimi esikuvana peräti koko mongolijouselle… Vai toisinpäi.

Kevennellään joo, pienet jännesillat on laitettava ja sitten tuohipäällystys. Hauska kun tuntui jossain vaiheessa että nuo kärjet on ihan liian ohkaset, niin nyt ne näyttää ihan passeleilta. Kärkiin tulee vain pieni kavennus enää.

Tuo on hyvä pointti, kärkeä lyhentämällä saa paunoihin pelivaraa. Tilleri museojousessa näyttää hieman kummalliselta, miksi taipuma on noin pistemäinen? Oma tulkinta on että ei tuota ole myötäkäyräksi rakennettu, vaan kurituksesta muuttunut tuommoiseksi käytön ja viimeistään haudassa olon jälkeen.

Muistelen lukeneeni, että ugrijousen oletetaan olevan variaatio hunnien sarvijousesta, mutta sopeutettuna paikallisiin materiaaleihin. Tietysti siitä voidaan vetää sukulaisuussuhteita moneen suuntaan, mutta ensisijaisesti siperialaisiin jousiin. Muttajoo, varmasti se vanha mongoli-innostus vaikuttaa siihen, ja tykkään sakarajousien estetiikasta yleisestikin. Lisäksi metsäsaamelaissuvut taustalla innostivat “saamelaisjouseen” perehtymiseen, kun en vielä tiennyt sen olevan paljon yleisempi jousityyppi.

Sakaroiden näennäinen sirous on yllättäny minukki muutaman kerran kun olen mongolijousia tutkiskellut, mutta on ne lopulta niin jäykät paksuutensa puolesta että toimivat. Manchussahan ne kans on pitkät, ja käsittääkseni Mongoliassa käytetään nykyisin pääsääntöisesti manchujousia.