Munkkia purastaan joskus joulunakin. Tuli tuplasaalis, juuri ennen lomille lähtöä.
Kukkoa tuomen latvukseen lapionteräleikkurilla, kun erikoisnuolet ovat taas lopussa. Pääsi vielä maasta siivilleen ja pakeni, haku tuloksetonta. Lähdin aamun valoilla hakemaan, jolloin yhytin rusakon päivämakuulta pensaan alta. Paras leikkuri matkaan 12 metriin rennon jäntevällä pöhinällä ja keuhkoista läpi. Ei tarvinnut hakea 50 metriä kauempaa. Ennen laakia teroitin itselleni, miten rusakolla ¾ torsosta on suolta, täytyy ampua tosi eteen, että menee vitaaleille. Linnuillahan keskelle ampuminen on oikein hyvä lähtökohta.
Jänis pussitettua yöhön kadonnut kukkokin sitten löytyi, harakoiden möykkäämistä seuraamalla. 130 metrin päästä osumapaikalta ja aivan eri suunnasta kuin mihin lähti. Täysin koskematon löydettäessä.
Oiku siisti joulusaanto. Onnia. Eka asia johti toiseen. Tuuriin/munkkiin en juuri usko missään, kuten en sattumaankaan. Sen sijaan tapahtumat saattavat edetä meille odottamattomalla tavalla ja tämä antaa meille tunteen tuurista. Riistaa hait, riistaa sait. Siinä se. Teillä näyttää maa olevan sula. Meillä on rapsakka melulumi.
Kiitos! Askel on ollut kevyt tässä tuplan jälkihehkuissa.
Kyllähän se niin on, että tuuri kertyy näissäkin hommissa kummasti niille, joilla panostus ja valmistautuminen on riittävää.
Lumet läks, joo, ja se on hiipijälle helpotuksen huokaus. Märkää keskitalven karikemattoa hiljaisempaa alustaa ei olekaan. Jäljityksen kanssa on vähän toinen ääni kellossa. Kyllä tuo kukkokin, joka muuten kellotti ennätysmäiset 1570 grammaa, olisi nopeammin löytynyt, kun olisi ollut jälkiä seurattavaksi.
Waidmannsheil! On nämä hienoa luettavaa nämä Tuukan tilanteet. Nousee omissakin ajatuksissa fasaanin arvo eri sfääreihin. Toimivan seisojan ja hauliheittimen kanssa kun istukasränttyjen kans pelatessa meinaa arvo tipahtaa nimittäin melko alas… Toki luonnonkukko on jo hieno vastus noiden apureidenkin kanssa.
Just näin. En ole desibelejä mitannu mut veikkaan että tässä maassa Tuukka ja Seikku hiipii hiljempaa kuin ketkään kaksjalkaisista ja päihittävät hiljaisuudessa varmasti miltei kaikki seisottavat lintukoiratkin. Kuten jo moniin kertoihin hoettu, niin metsästykseen sisältyy valtavasti muutakin taitoa kuin hyvä laaki. Ehkä siksikin niin loputtoman kiehtovaa.
