Eilen kronotettiin jousia Tuomon luona. Oli aikamoisia lukemia taulussa!
Kovimmat lukemat ylitti 400fps kevyellä nuolella, mutta kovin tulos oli selvästi kimpun jäykin jousi (132#) joka kellotti 393fps 262 grainin nuolella. Toki kevyt sekin, mutta semmoinen nuoli jonka voisi kisoissakin ampua. Siinä syntyi 121J energiaa pikkuruiseen nuoleen!
Kaikkia jousia ei testattu kevyillä nuolilla, kun nuo 262gn nuoletkin meni helposti päreiksi.
Videoita ei valitettavasti tänne pysty postaamaan, joten ehkä pitää laittaa youtubeen sitten hetken päästä. Naamasta näkee, että tosi kyseessä kun 132 paunanen jousi vedetään vireeseen. 
Laajakuvalinssi vääristää jousen pikkuruiseksi.
132# jousi:
115# jousi:
9 tykkäystä
Sanomatta jäi että meillähän oli ongelmia aika paljonkin saada suora nuolen lento ja tasaiset lukemat, mutta saatiin viimein toimimaan kun nostettiin jousista jänneväliä 18cm → 19,5cm. Hieman hassu juttu, mutta voi olla että noissa nopeuksissa tapahtuu kaikenlaista ja nuolien toiminta on ihan rajoilla.
Seuraavaksihan olisi kiinnostava koeponnistaa silkkijänteitä ja testata vierekkäin modernin jänteen kanssa. @TuomoReiniaho varmaan kiinnostaisi tehdä ihan vertailu puujousella: pellava, silkki, moderni.
Ja sitten testata timar-käsittelyä jousille! Tai kuinka sarvijousen kuivattaminen 30% rh vs 50% vs 70% vaikuttaa tuloksiin.
Ei ole testi-ideat loppumassa ihan heti…
3 tykkäystä
Oli hyvä kronotuspäivä. Vaikka jäykät hiilikuituvarret hajoilivat, alumiininokit menivät ruttuun ja yhdestä jousesta irtosi nokkivahvike (älä ikinä liimaa mitään lujuutta vaativaa pikaliimalla!!), niin tuloksia kyllä tuli. Ammuntalaitteen hienosäätö vei aikaa mutta haaveissa on, että saisi joskus tehtyä kiinteän kronotuspisteen verstaalle.
Onhan 405 jalkaa sekunnissa aika hurja tulos! Eiköhän tässä jotain päivänä vielä kronoteta maailman nopein luonnonmateriaalijousi, yli 450 fps. Ja kyllä testattavaa riittää, vaikkapa juuri jänteiden erot. Ja paljon muutakin.
1 tykkäys
Joo toi nokki irtosi siinä kuitujousessa, kun tuli tyhjälaukaus nuolen pirstoutuessa. Mutta eikö tässä toteudu nyt se turkkilaisten jousten idea että nokin pitää antautua ennemmin kuin kaikki energia pääsee siirtymään lapoihin jousen pysähtyessä voimallisesti jännekorkeuteen? Toimisi ikäänkuin sulakkeena ja estäisi pahemmat tuhot.
Ivarin video aiheesta:
1 tykkäys
