Varsijousia

Teoria on teoria ja käytännön näyttö on käytännön näyttö.
Ja todistettava näyttö puuttuu edelleen…

Myötis alkaa toimimaan vasta sitten jollai tasolla kun sen lb alkaa olemaan jossain +300 puolella ja puulaji jotain muuta kuin se mitä meidän lähimetsästä löytyy…

Tästä olen samaa mieltä ja sen takia tähtäänkin +300 myötiksiin. Ja nimenomaan tammea, saarnea, vaahteraa tai vastaavaa.

Ja nuo kaikki lajit ovat juuri niitä joiden pituus pitää sitten tehdä +130cm että olisi edes toivoakaan, jotta kestävät.

Yksikään noista puuista ei kestä noissa paunoissa oikeata käyttöä alle tuon rajan.

Andreas Bichler:kin teki juuri vähän aikaa sitten historialliseen museo esineeseen perustuvat 160cm marjiksen jossa on 175kg (386 lb) voima 42 cm vedolla. Jousi on suora.
Ammunta videota vielä odotellessa.

JNystrom

25. kesä

@M.Reinikainen @VisaPelkonen Voisin tehdä kaveriksi pari kaarta, verrokiksi näille myötäkäyrille lylleröille - jos rumasti sanon. Eihän noissa ole muuta kuin se että ei tohdita tehdä tarpeeksi leveää kaarta kestämään suurempien paunojen rasituksia. Massaa on siis liian vähän.
Yksipuinen kaari ja toinen jänneselystetty kaari. Mutta noillehan pitäisi tehdä sitten tukitkin… Katsotaan saanko mitään aikaiseksi syksyn kisoihin mennessä.
Voidaan ottaa vertailua, mikäli onnistuu.

Raja se on suoralla pyramiidiprofiilillakin, että mitä se kestää. Samalla tavalla ne on suoria kuin muutkin suorat kaaret. On tässä Glasgow:n museon kaaressakin pyramiidiprofiili, vaikka onkin myötäkäyrä.

Laskennallisesti tuosta voisi irrota lähemmäs 500 paunaa, jolloin olisi vielä enemmän kuin tossa Reinikaisen mainitsemassa Bichlerin suorassa marjiksessa. Kaksikoukkuvyöllä pystyy virittämään maksimissaan noin 450 paunaisen varsijousen. Ja tuo on noin 60 cm lyhyempi kuin Bichlerin marjis.

Sanoisin, noin 15 vuoden kokemuksella erillaisista profiileista sekä noin 50 eri puumateriaalista, että tuossa Glasgow:n jousessa on kireällä jänteellä olisi noin 250-350lb luokissa tuon 30cm vedolla.

Erittäin hyvä marjakuusi antaisia tietysti enemmän ja huonosta marjiksesta tuo olisi noilla mitoilla reilusti alle 200lb.
Mikään hän ei rajaa sitä vaihtoehtoa pois, että tämän kyseisen jousen tekijä olisi joutunut lisäämää jousensa massaa koska huomasi puun olivan surkeaa ja siksi tämä jousi on niin massiivinen. Teoria tämäkin vaikkakin epätodennäköinen.

Jos haluat vertailua tehdä niin teet yhden tukin jossa on erillinen irroitettävä palikka jouselle ja jonka voi esim tapeilla siirtää joko etäämmälle tai lähemmäs. Uusi jousi vain puristimella tai vastaavalla kiinni.

Miksi muuten edelleen höyrytät jousesi myötä kaareksi etkä vain etsi jo valmiiksi vänkyröitä oksia metsästä jos kerran olet nyt niin valaistunut tuosta koivun teoriasta?..

Jkoivusan kysymys on tämä:

Mihin näistä puukaarista saa eniten paunoja samalla puulajilla ja samalla vetopituudella ja samalla nuolenpainolla?
-vastakaareva kaari?
-suora kaari?
-myötäkaareva kaari?

Oletettavasti muun foorumin kysymys on tämä:

Mikä näistä puukaarista mahdollistaa parhaan nuolen lähtönopeuden samalla puulajilla ja samalla vetopituudella ja samalla nuolenpainolla?
-vastakaareva kaari?
-suora kaari?
-myötäkaareva kaari?

Minun analyysiä olisi oikeastaan tähän kysymykseen vastaaminen:
-Miksi sotakäyttöön suunnitellut varsijouset olivat historiassa niin isopaunaisia? Koska varsijousen keskimäärin lyhyempää vetopituutta (suhteessa käsijousiin) joudutaan kompensoimaan isommilla paunoilla (suhteessa käsijousiin), että varsijousesta on saatu suunnilleen samoja tehoja irti kuin käsijousista.

Jos et rajaa speksejä tuon enempää niin voittaja on aina vastakaari.

Ps: nuolen painolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka vahva jousi sitä yrittää lennättää…

Varsijousille on eri käyttötarkoituksia; metsästys, rengashaarniskan läpäisy, levyhaarniskan läpäisy ja ei ole oikein väliä onko kaari minkä muotoinen. Pääasia, että varsijousi vaan hoitaa tehtävänsä eli on riittävän tehokas. Eli jos suora marjis toimii vaikka metsästyksessä niin ei siinä ole sitten kenelläkään valittamista. Ihan arkeologiankin tasollakin tiedetään todella niukasti varsijousten puukaarista ihan vaan siitä syystä kun puu orgaanisena materiaalina maatuu toisin kuin vaikkapa saviastiat. Eli vaikka Jkoivusan teoria toimisikin teoriassa ja käytännössä ei se poista sitä, etteikö ennen vanhaan olisi voitu käyttää myös suoria ja vastakaarevia puukaaria varsijousissa.

300 lbs project.

Rowan prod.
-width from centre: 6 cm
-thick from centre: 3 cm
-width from nocks: 3 cm
-thick from nocks: 3 cm
-lenght nocknock 77 cm


Pidän varsijousinäytöksiä ja ammutan yleisöä Olavinlinnassa 6-8.9. Sinne mahtuisi yksi käsijousiampuja eli jos innostusta on niin viestiä tulemaan viimeistään to 5.9 mennessä.

1 tykkäys

13.9 myötiksiä…

Alikasvoskuusen korvasin 242 lbs pihlajalla.


Tämä puskee 138 kg (304 lbs) noin 25 cm vedolla. Vähän jo ylirasittuu ehkä.


Tässä windlass-jouseen museon mallia. Tuollaisen kaaren voisi toteuttaa useammalla pihlajasuikaleella. Esimerkiksi 150 lbs x 3 eli 450 paunaa.

Miten mittaat paunasi?

Digitaalinen henkilövaaka. Vetomittari ja vinssi menee tilaukseen.

Millätavalla mittaat henkilövaa´alla?

Tukin peräpää vaakaan ja siitä sitten jännettä alaspäin painamaan.

Mutta kyllä, luonnon myötäkäyrää kannattaa myös etsiä. Pitäisi vaan etsiä joku yläraja näille puulajeille, että mitä kestää. Jos yrittää lähemmäs 500 paunaa.

Painatko yli 138 kiloa? Nojoo, meinaan että noin punnitsee varmaan kevyet mutta ei varmasti ole yli 50kg helppo tehdä, eikö siinä ole pää hollilla ottamaan mahdollisesti räjähtävän kaaren säpäleet?

Täh?

Ylempänä on mainittu 138kg kaari ja juuri sanottiin että vaakaa vasten mittaa. Eli eikös tuota pitäis olla punnitsijan painavampi kun 138kg jos meinaa sitä alas painaa. Lähtee muuten jalat maasta.

Jalat pitää olla kiinni maassa jotenkin kun noin mittaa. Olen suojautunut vahvaan huppariin ja suojalaseihin kun noin tekee. Mutta räjähdysvaaran takia täytyy parempi mittauslaitteisto hankkia. Vetopituus pitää aina mitata. Eli pituus-vetopituussuhde 1:3 tai vähän allekin, vaikkapa 1:2,8.