Turkkilaiset "pishrev" pituusnuolet

Puolen välin etupuolella ohennus pienentää ilmanvastusta, sen takapuolella luultavasti vain painoa ja vaikuttaen taipumiseen. Sinänsä mielenkiintoinen seikka tuo takapainoisuus, sillä (yritetään) saada(an) nuolet lentämään lentoradanradan loppuosassa.

Jep, juurikin näin.
Olennaisintahan on että tällä reseptillä saadaan mahdollisimman ohut, mutta jäykkä nuoli.
Myös toinen suorastaan nerokas juttu on asettaa sulat ikäänkuin kuoppaan, takapään ohuimpaan kohtaan. Tällöin saadaan pidettyä hyvä pinta-alamäärä sulkaa nuolessa, joka oikaisee alussa nuolta, mutta suoraan lentäessään jää syvennykseensä “piiloon” eikä vaikuta ilmanvastukseen.
Näissä nuolissahan on erityisen vahvistettu nuppinokki, joka on sitten paksumpi kuin sulituksen alainen osuus.

Lennon alkuosassa näin saattaa käydäkin, lopussa tuo nuoli luultavasti ottaa jonkinlaisen kohtauskulman, jolloin sulat saattavat kantaakin.

Siinä on muuten asia, mitä ei liene kovinkaan tarkasti mallinnettu, eikä luultavasti tulla milloinkaan käytännössä todentamaan: Miten nuoli (pituusammunnan) lennon aikana oikeasti käyttäytyy ja miten eri muuttujat siihen vaikuttavat. Toki perusasiat tiedetään mutta tuntemattomia asioita on paljon. Mitä esimerkiksi tapahtuu lakipisteen jälkeen, lähteekö nuoli liitämään? Voiko siihen jotenkin vaikuttaa ilman, että se vaikuttaisi alkulentoon? Entä jos nuolella olisi jonkinlainen nostovoima - voisi tulla aika uskomattomia pituustuloksia. Näitä asioita on pohtinut Mark Denny (2011) teoksessaan “Their arrows will darken the sun”. Kirjassa on nimestään huolimatta aika vähän nuolen aerodynamiikkaa, pääosa käsittelee ruutiaseita ja muuta hieman järeämpää kalustoa.

1 tykkäys

Se taisi olla Stephen R Gardner joka sanoi, että kaikkein pisimmälle lentävät nuolet ikäänkuin liitävät 3/4 osan alastulomatkasta oikein asennetun sulituksen ansiosta.

Oliko Gardner ilmassa katsomassa? :smiley: Kuten tuossa Tuomo sanoi, olisi hienoa olla näkemässä lähempää mitä lennon aikana tapahtuu, mutta vain arvailla voidaan…

Minkäslaisia pituuksia nyt vanhalinnassa on tavoitteena? Onko @M.Reinikainen uutta selffaria? Tuomo saattaa sarvijousellaan saada ainakin 350m rikki, jos ei nyt jostain siperiä ja peukalorengasta vetäse vielä… Pitää yrittää sitten haastaa Tuomoa sarvijousella! Toki jos saan uudet jouset kivasti pelaamaan ja siperin kanssa niin 450m olisi tavoitteena!

Kyllä tuo luultavasti olisi laskettavissa, mutta ei ihan triviaali temppu. Toisaalta saattaisipa olla kokeiltavissakin elikkä ampua lähes vaakasuoraan suhteellisen hiljaisilla nopeuksilla ja katsoa mitä tapahtuu. Kuvatakin voisi.

Onko tuossa samassa kirjassa käsitelty tarkemmin sitten esim tykistön tms kaluston ammusten aerodynamiikkaa? Vaikka nuoli ei ole luoti, niin voishan luodin aerodynaamisista ilmiöistä saada jotain vihiä nuolen lentoominaisuuksiin, jos nyt vaikkapa tuota liito-ominaisuutta miettii. Kuitenkin luotien aerodynamiikka lienee suurvaltojen toimesta tutkittu aika puhki. Eri asia tietty on se, että pääseekö niihin tutkimuksiin käsiksi mistään.

Tuli nyt mieleen, että jostain muistan lukeneeni, että kylmän sodan aikana jompi kumpi puoli olisi tutkinut ja kehitellyt lähes siivettömiä lento-aluksia, joissa nostovoiman muodostus perustui rungon muotoiluun.
Tuoltahan se löytyikin: https://en.wikipedia.org/wiki/Lifting_body.

Tuohan vaatisi nuolen epäsymmetristä muotoilua ja miten se sitten toimisi.

Edit: Huhuh, alkoipas mielikuvitus laukkaamaan.

En ole tehnyt itselleni uutta jousta miltein kahteen vuoteen… Vanhoja kyllä vähän fiksannut ja muutaman myynti kepakon lähettänyt maailmalle, mutta se oli tuo viimevuoden mollejallu jolla 307m meni rikki se viimeinen.

Tänä vuonna vain kakasi jousta saatetty valmiiksi asti. Puoli valmiiksi tilleröityjä aihioita on siten joku 25 kertainen määrä…

Gardner sanoi, että suola aavikolla parhaat nuolet lepäävät laukaisu kaareen (45asteen kulmaan) nähden yllättävän paljon enemmän vinossa joka taas viittaisi siihen, että viimeiset metrin nuoli olisi paperilennokin tavoin liitänyt maasta tulevan lämpimän ilmavirran varassa.
Muistaakseni se Gardnerin viesti oli tämän tyylinen.

Olen huomannut samaa, nuolet on paljon pystymmässä kuin 45 astetta. Raskaat nuolet sitten erikseen.

Teeppä nyt joku uusi pituusjousi! Vai perutaanko koko kisa, kun on vaan yksi osanottaja…

No ei peruta! Kyllähän minä nyt pituutta aina ammun! Kauden pääkisa muutenkin ja ilman pituusammunta päivä jää ihan tyngäksi.

:smiley: Kunhan kiusoittelen. Tarvittasko me joku leikkurikisa niin saatas enemmän porukkaa kiinnostumaan?

Ainakin yksi leikkuri tarvitaannitse kisaan jos saan erään rastin valmiiksi :wink:

Simo pistää tuon kisa tiedotteen vielä…

1 tykkäys

Itsekseen lentävät nuolet :smiley: siinä jää Jkoivusakin kakkoseksi

Luodit, tykinammukset ym. lenteleiksehtivät yliääninopeuksilla, ihan eri asia kuin nuolet. Kyllä niitä tutkimuksia löytyy paljonkin, ovat matemaattisesti jonkin verran vaativia.

Nuoli saattaa mennä aika pitkälle ihan lentokoneiden kaavoilla, ominaisuudet vain ovat hieman kummallisia.

Mistä materiaalista nuo pituusnuolet olivat valmistettu, onko tiedossa?

Mäntyä, valikoitu ominaisuuksiltaan parhaiten sopivaksi, eli kevyttä mutta jäykkää. Tarkkaa lajia turkista en tiedä. Saattaako jopa olla pohjoisesta rahdattua?

Nykysin on niin sitkakuusta, vaahteraa, lohkottua bambua, kortta, sademetsäpuuta ja ties mitä.

Turkissa näyttäisi esiintyvän puolisen tusinaa mäntylajia, voihan niistä valita. Jäykkyys-paino suhde on kyllä kuusella (Picea sp.)parempi.