Suomalainen varsijousi-projekti

Äh meni väärinpäin! :smiley: Luusaattaa kutistua ja sarvi saattaa pikkasen pullottaa :smiley:

Eli siis joo… Luu niittien viereen tulee usein pykälä jossa niitti tuntuu ihan sormissa. Näitä näkee usein liimattujen luu kahvaisten vietsien kyljissä ja sarven kanssa niitti uppoaa välillä pinnan alle jääden kuipaksi.

1 tykkäys

Nämäkin siis tulee esillä vasta jatkuvan käytön yhteydessä ja kosteus erojen ansiosta. Eli jos pitää suurimman osan aikaa hyllyllä niin ei murheita.

Ihan uusi tieto minulle että luu voi paisua ajan kuluessa, kiitos!
Tässä on vielä sekin seikka että pitäisi niittausten jälkeen päästä hiomaan ja killottamaan luut kaiverruksia varten. Kuopalle menevät niitit taitaa kuitenkin olla pienempi paha kuin koholla olevat.

Paisua tai sitten pikemminkin vääntyä. Massahan ei nuose, mutta aavistuksen saattaa muuttaa muotoaan kosteuden/lämmön johdosta.
Muutos on kyllä minimaalista mutta kyllä sen on noissa puukoissa jo ajan mittaan ainakin huomannut.

Kylmää vähän epäilen että kaikki kaiverruksen on tehty hyvissä ajoin ennen yhteen niittausta.

Siis jo ennen kiinnitystä tukkiin, enpä usko. Kuviot jatkuvat saumattomasti luusta toiseen useimmissa mitä olen nähnyt. Niittien viilauksessa tulee myös pakostakin hieman nirhaistua myös ympäröivää luuta, mutta kuviot eivät näytä yhtään haaleammilta niistä kohdista. Sen sijaan jänteen piiskaamisen aiheuttama kuluminen on selvästi havaittavissa.

Tuossahan tuota kuviointia ja niittauksia näkyy:

Homma tehdään niin että ensin luut hiotaan ja kiillotetaan ihan vimpan päälle. Sitten kaiverretaan terällä uria. Lopuksi uriin hierotaan murskattua lehtipuuhiiltä esim. syljen avulla ja pyyhitään ylimääräiset pois. Hiili ei tartu sileään pintaan, mutta urista ja naarmuista sitä ei enää saa irti.

Minusta muuten näyttää että kuvan niitit olisivat vähän kohollaan.

On varmasti monta tapaa nylkee kissa niinkuin sanotaan ja aivan varmasti joku teki verstaan toisessa päässä toisin miten edeltävä mestari oli ohjeistanut.

Sanoisin niin että kuvat luotiin/kokeiltiin varmasti ensin irtopalasiin ja sitten viimeisteltiin vivojen sekä linjojen reunat kun palaset oli kasattu. Tässä kohtaa on hyvä että kuva on jo valmiiksi muodossaan niin ei sitten ole mitään suurta kaiverrettavaa jossa voisi pala vielö lohjeta tai muuten särkyä.

Nää suomalaiset (niinkuin lukuisat muutkin scandinaaviset) luukoristukset on senverran yksinkertaisia väkerryksiä, että ei tarvitse olla mitään taiteellista silmää kunhan vain näyttää symetriseltä…

Ja siis suurimmilta osin kyseessähän on pelkästään viiva koristelua (scrimshaw tyyliin)
Ja vain kalliit ani harvassa olleet jouset oli kolottu karvertamalla kohokuvioille.
Näitä ei mielestäni ole kullä yhtään suomessa. Muistaakseni helsingin museossakaan ei ole ainuttakaan kohokaiverrettua, mutta Tukholmassa on.

Toi on jännä toi koristelu ja dekoraatiot. Kaikessa. Aseissakin. Ihan tyhjä jos on ni kaipaa vähän koristetta. Sitte ku on liikaa ni yrjö tulee. Noista Mikken postaamista kuvista laatta lentää paitsi alimmissa kuvissa on dekoraatiota maukkaasti. Jännää mistä maku tulee ja oma makuahan on aina se paras… Toiseksi ylimmästä jousesta tulee mielee barokkihuonekalut ja hirvitys hakee jo äärirajoja.

3 tykkäystä

Juu, kyllä Ruotsissa on aina ollut fiinimpää! Tosin noihin aikoihin taidettiin olla ruotsalaisia täälläkin.
Metsäläisten kömpelöissä raapustuksissa on mielestäni kuitenkin aitoa alkuvoimaa ja paljon vahvemmat loitsut.

Noiden kanden ylimmän teko vuodet ovat varmasti siinä 30 vuoden iässä toisistaa, mutta alimpaan verrattuna tulee likemmas 200.

Ylimmät on muistaaksini juuri siitä 1600 taitokselta (sodissa oli enää tällöin pelkkiä pyssyä sekä terä aseita) ja alin 1400 luvulta.

1600-luvulla oli vielä satunnaisessa taistelukäytössä varsijousi ja pitkäjousi kolmikymmenvuotisessa sodassa.

Oli varsijousia toisessa maailman sodassa ja vietnamin sodassa käsijousia sekä 2010 oli joku selkkaus missä joku USan partio joukko otti jalat alleen kun afrikan kylän pojat ampui myrkkunuolia niskaan.

1 tykkäys

Menee vähän off-topiciksi, mutta törmäsimpä tällaiseen sivustoon.

http://www.omnia.ie/index.php?navigation_function=3&europeana_query=armborst&europeana_cursor=*&europeana_prev_cursor=*&dpla_nav_start=0&prev_obcnt=-1

Monta sivua mieletön määrä hakusanalla “armbrost” (ruotsiksi: varsijousi) pohjoismaisia varsijousia, vähän suomalaismallisia.

Taidankin aloittaa tutkimukseni Ruotsin tai Norjan puolelta.

2 tykkäystä

Kiitos Visa, hieno löytö!!!
Sieltä löytyikin heti kenties maailman ainoa kuva suomalaismallisesta varsijousesta jossa on alkuperäinen kaari yhä kiinnitettynä paikoilleen.
Kuva oli hyvin huonolaatuinen, mutta kontrastia railakkaasti lisäämällä siitä saa paremmin selvää.

Näyttäisi mielestäni ihan normisysteemiltä. Kaaren ja jalkaraudan välissä on puupalikka. Kaari ja palikka on kiinnitetty tukkiin pellavanyörillä, sitten jalkarauta erikseen päälle nahkahihnalla. Näin arvelinkin!

1 tykkäys

Omnia on tuttu sivu.

Norjassa on muistaakseni samanlainen merikokoelma sivu jossa on 1800 luvun valaan pyynti jousia muutama, mutta nimi karkaa mielestäni.

Sieltä olen tämänkin Norjalaisen kuvan kerran löytänyt ja näköjään se löytyy tuolta “eMuseumPlus” anki puolelta.

2 tykkäystä

Korson Niittitehdas esittää, Korso Nit Fabriken presenterar!

Tarvittiin vielä yksi instrumentti lisää suoristukseen ja viimeistelyyn. Toimintaperiaate lienee helppo arvata…

3 tykkäystä

OIKEIN!!
Raakavoima ja kuri sen olla pitää!

2 tykkäystä

Niittipukki.

Pukkiniitti.

5 tykkäystä