Raakanahkatestausta koiran puruluusta

Youtubesta löytyy useampi video missä koiran pureskeluluusta on tehty raakanahkaselkä jouseen. Pakkohan tuota on itsekin testata. Eilen pistin luun ämpäriin likoamaan ja tänään aloin purkamaan saalista:


Ensinnäkin, nahanpalat ovat aika heikkolaatuisia. Reikiä, vaihtelevanpaksuista ja ei kestä aina heikkoakaan vetoa. Luut ovat täynnä pientä nahkasälää, sisälle on dumpattu kaikki c-luokan ylijäämäpalat. Kuvissa on parhaat palat, puoli ämpärillistä heitin suoraan kompostiin. Niitattu varaston seinään kuivumaan. Pidän todennäköisenä ettei noista saa kuin korkeintaan kahvansuojia mutta katotaan nyt.

Valkoisesta väristänsä päätellen tuo nahka on hehkutettua, eli se on paistettu kelvottomaan kuntoon ja joutaa syöttää vaikka koirille. Pitää valikoida sellainen puruluumerkki, jossa nahka on ihan ruskeaa ja vähän läpikuultavaa - sitä ei ole kuumennettu pilalle. Kannattaa myös etsiä päistään solmuille pyöräytetty pitkä luunmallinen suikale. Silppujahan niissäkin tulee mukana, mutta sellaisia palasia olen onnistunut jossain määrin jopa pajunkuoriliemellä parkitsemaan kahva- ja tuppivärkeiksi.

Joo toi on lämpökäsitelty ja hauraan tuntuista. Yksi pala, tummempi, tuntuu selvästi jämäkämmältä ja on ohuenakin sitkasta. Siitä vois kokeilla vaikka sulkaa pituusammuntanuoleen tehdä.

Oon ottanut palaset seinältä ja leikellyt reunat ja heikoimmat kohdat pois. Leikkasin yhden palan puolen sentin nauhaksi ja koetan siitä nyöriä punoa josko kestäisi jänteenä. Epäilen kyllä.

Itsekin olen elätellyt toiveita puruluulla selystetystä jousesta, mutta onneksi joku kokeili ensin :slightly_smiling_face: Juutuupissahan tosiaan yksi jos toinenkin on selystänyt puruluun avulla ja ainakin yksi (boarrior bows-kanava) käytti ihan valkoiseksi hehkutettua puruluuta, joka tosin oli kyllä paksua ja tasalaatuista.

Itse muistan nähneeni TBB 1 tai 2-kirjassa kuvia intiaanien keinosta vahvistaa tappinokkejansa raakanahalla, onkohan kukaan täällä kokeillut sitä käytännössä? Nostaisi tietenkin nokkien painoa, muttei ainakaan painuisi nokkeihin uria niin rajusti pehmeämmillä puilla.

Joka tapauksessa mielenkiintoinen ketju tämä.

Valkoinen puruluu on huopamaisen haurasta ja nyörin teko meni ihan puihin heti alkuvaiheessa, hajosi ihan mitättömällä vedolla. Roskiin.

Eikun uutta matoa koukkuun. Kävin ostamassa tummempaa materiaalia:

Ei ollut tarjolla kuin tommoisia tikkuja mutta testimateriaaliksi noikin välttää. Vien loput tikut kaverin silkkiterrierille vaikka.

Kävin myös suutarissa kysymässä josko niiltä saa raakanahkaa. Ei ollut mutta antoivat vinkin että kokkolalainen firma Kartim Oy saattaisi myydäkin. Pistin niille just sähköpostia menemään.

Kemin Nahkatarvike myy poron raakanahkaa. On laadukasta, sopivan ohutta, vahvaa ja järkevän hintaistakin. Puruluunahka on aika turhaa tavaraa, vaikka siitä muutama selystys on joskus tehtykin.

Kemin nahkatarvikkeen raakanahoissa on jotain kummaa niissäkin, kalkitusjäämiä tms. Koirat eivät nimittäin suostu syömään niitä, vaikka kotinahkurin raakaroippeet menevät parempiin suihin vilauksessa.

Noi tikkupuruluut olivat niin pientä roipetta että niistä ei nahkana ole mihinkään. Nahkaliimaa niistä saattaisi saada tehtyä ja varmaan pakko testata. Netissä sen verran asiaa selvittänyt että vesihauteella, lämpö max. 70 astetta ettei liima-aineet denaturoidu ja mielellään lasi/saviastia ettei metalli-ionit sotke liimautumista. Noh, mullahan on reilu vuoden kuivunut koivuaihio josta aattelin laminaatin selkää ja nahkaliimalla sitten johonkin vatsapuuhun. Lylymäntyä ei ole enkä tiedä yhtään mistä saisi mutta mulla olis tammilautaa ja kirsikkaa jotka wood-databasen perusteella saattaisivat toimia vatsaan. Kysymys on että pitäiskö kirsikka, jos sen vatsaan ymppäisi, olla niinpäin että sydänpuu on vatsapuolella eikä liimapuolella? Intuitio sanoisi että joo. Teknisesti operaatio olisi paaaljon helpompi toteuttaa toisin päin.

Kirsikan sydänpuu on tiheämpää, kovempaa ja puristuslujempaa kuin manto, joten itse en laittaisi sitä liimapinnaksi suurinkaan surmin.