Se onkin semmonen puu että oksat pois!
Minä otan mieleeläni rahaa vastaan kyllä jos löytyy 
Jousessa sitä on käytetty tietääkseni vain kahva materiaalina lasikuitu jousissa. Toimivista lavoista minulla ei ole tietoa.
Siitä on japanissa myös tehty keittiö veitsiä joten eiköhän tuojo yksinään kerro siitä kuinka kovaa se on.
Tuukka taitaakin olla tämä foorumin ainoa jolla on sitä oikeeta tietoa tästä puusta. Minulla on vain ollut muutama pieni pala kädessä joten oikeaa fiilistä ei minulla ole.
Lgnum vitae ei suinkaan ole maailman tihein ja kovin puulaji, mutta kylläkin yksi tiheimmistä ja kovimmista, joita on kaupallisesti saatavilla (kuiva-tuoretiheys <1300 kg / m3). Jopa neljännes lignum vitaen puuaineksesta on erilaisia hartseja, minkä takia sitä on käytetty muun muassa itse voitelevien koneenakselien ja taljojen raaka-aineena.
Väli- ja Keski-Amerikan väestöt käyttivät lignum vitaeta jousipuuna, kuinkas muuten. Kun puu on jopa 60 % osagea tiheämpää, olisi 50-paunaisen lignum-jousen käypä leveys suunnilleen etusormen verran. Ainoa alkuperäinen lignum vitae-jousi, minkä olen nähnyt, olikin pyöreäpintainen, vähän nuolikeppiä paksumpi puikula, ja takuulla jäykkä ja hyväheittoinen. Baker teki aikoinaan testijousen lignum vitaen mantopuusta, jonka tiheys on roimasti alempi kuin sydänpuussa. Sekin oli sellaista turbo-osagen tasoista kamaa.
Moi, hyvä aihe, koska tulee mielipiteitä ja keskustelua, ja erinomaista keskustelua, opettaa myös paljon eri puulajien sopivuudesta eri tarkoituksiin.
Ehkä parempi, että en varsinaisesti aihetta paljoakaan hämmennä, omat kokemukset vähemmän kattavat. Sen verran kuitenkin pakko sanoa, että mielestäni bamboo + massaranduba on aika hyvä kombo kyllä. Tästä tullaankin tietysti heti siihen, että millä kriteereillä, mihin tarkoitukseen, no sanotaan vaikka “3D-maastoammuntaan”, mukaan lukien kilpailut.
Edelleen toisaalta juuri kuten yllä viitataan yhteen näkökulmaan, ainakin mun Biltema sähköhöylä menee aina uusiksi terän osalta vähintään, kun sillä massarandubaa käsittelee. Tästä syystä ja myrkyllisyydestä johtuen, en juurikaan tykkää tehdä tuollaisia, tammilista, joka yltä puuttuu, taas on itselleni todella miellyttävä materiaali (taitaa mun tapauksessa tarkoittaa =helppo hankkia eri mitoissa, valmiiksi lähellä lopullista, helppo ja rento ylipäätään tehdä niissä olosuhteissa jotka itselläni, eli rivitalon terassi, käsityökalut, sähköllä ja ei). Se bamboo taas ei ole puu edes, minkä kaikki täällä varmaan tietää jo.
Eli hieman voi tosiaan olla vaikeaa määrittää hyvää tai varsinkaan parasta jousipuuta yleensä ilman käyttötarkoitusta, tai muuta kategoriaa, tai ylipäätään yksiselitteistä tavoitetta/settiä tavoitteita. Tavoitteetkin, kun useampi, on helposti ristiriitaiset, jolloin tulee painotukset ongelmiksi.
Analogisesti “mikä on paras alkoholijuoma” ?
Kriteereistä, käyttötarkoituksesta, mieltymyksistä, saatavuudesta, laillisuudesta ja budjetista jne riippuen se voisi olla koskenkorva, perus Karjala III, Guinness Pint Skotlannissa, 99% Spiritys Fortus apteekin reseptisprii, halvin Milcrauch valkkari tai Codorniu Clàsico Sec (espanjal. kuohari), joku makea likööri, tai karvas mieto vaaleanpunainen kovakuoriais tisle (on sillä nimikin, en nyt muista).
Jne. jokaisella alkoholia käyttävällä on varmasti ainakin joku suosikkinsa, ei välttämättä tietoisen valinnan myötä, mutta sellaiseksi muodostunut, kuten yksinkertaisesti useimmilla varmaan lager olut saunan jälkeen. Osittainhan nämä on edelleen vallitsevia tapoja ja perinteitäkin, kuohuviini saunan terassilla voisi olla erinomaista, mutta ei vaan oikein kuulu siihen.
Sitten heti esim. tuon espanjalaisen kuohuviinin pohjalta joku sanoo, ettei siitä ole mihinkään, koska Freixenet Elyssia Gran Cuvée Cava Brut on parempi, joskin Ruinart Champagne Brut vielä “parempi”.
Sitten samaan soppaan vielä esim. kotiviini omista omenoista, noin paremmin tämän palstan ideologialla, vastaavasti hätäkilju hiiva+appelsiinimehu reseptillä vastaisi pikajousta luonnossa pajusta ? Sahtikin nousisi varmasti esiin, ehkä kotipolttoisesta pontikasta puhumattakaan, kun “suorityskyky” on pääasia muista ominaisuuksista piittaamatta.
En kuitenkaan ole ikinä törmännyt keskuteluun, jossa esim. juuri ”pikakiljua” ja Ranskalaista shampanjaa vertailtaisiin kiivaasti keskusteluissa juuri tyyliin kumpi on parempi 
Tosiasiassa käyttötarkoituksesta, saatavuudesta ja budjetista riippuen, toinen ON varmastikin helposti osoitettavissa paremmmaksi kun vaan tarkemmin speksaa parempi mihin tarkoitukseen, millä rajauksilla…
No analogia meni vähän pitkäksi, ja alkaisi kuulua “tajunnanvirtaa” osastolle, mutta ehkä mitä halusin viestiä, että kysymys on ainakin helpompi (toisaalta ei yhtä haastava ja keskustelua herättävä tietysti !), jos puhutaan selkeästi määritellystä käyttötarkoituksesta, tai kategoria on muuten selkeästi rajattu, kuten esim. juuri Mennalla/yllä, vastaavasti pituusammunta/yllä, maasto 3D kilpailut, Kuralan kisat jne.
t-Esa
Tuttavalta löytyy sellainen 2m pitkä tukki lignum vitae puuta. Häneltä löytyy muutenkin todella paljon erikoisia puita. Olen kuullut että pidätte jonkinlaista jousipajaa? Missä se on ja milloin se olisi auki? Jos toisi sen tukin tsiigailtavaksi saako siitä jousia tehtyä!
Joka torstai ilta turussa Kuralan kylämäessä 18-21.
Muista ajoista voidaan sopia erikseen.
Oon käyttäny lignum vitaeta puukonpäähän. On muuten tuskallisen työlästä työstettävää. Niin ja pikkusen kallista ainakin puukonpään kokoisena palikkana. Maksoi se 40mmx30mmx140mm palikka muistaakseni 30€.
Tämän takia kannattaa sitten miettiä pari kertaa, että pistääkö tukin jousiaihioiksi, joista veistellään noin 80 % lastuiksi ja puruiksi. Tulee kalliita jousia, varsinkin jos kokemusta on vähän.
Mutta jos tukki nähtäville päätyy, niin laittakaa kuvia!
Mielestäni ei ole olemassa parasta jousipuuta kun ei ole parasta joustakaan.
Termi ”paras” vie harhaan, puussa voi olla kaunis väri tai muuten puuhun voi ihastua,
Toki jos katsotaan asiaa noin yleisesti ehkäpä marjakuusi on ”paras”, mutta on olemassa huonoa marjakuustakin (tai näin ainakin olen kuullut). Syreenipuskatkaan eivät automaatiolla ole hyvää jousipuuta jos ovat leikattu useaan kertaan.
Minulle jousenteko on hauskuutta. Käyn metsästä jonkun kauniin puun ja veistän siitä toimivan jousen, that’s it. Pajukin toimii kohtuudella, jopa yllättävän hyvin. Pihlajalla taas murtolujuus on hieman probeelma (jos ei tee jotain selystystä). Kuusi on hieno Suomalainen puu joka toimii mielestäni hyvin.
Kunnon jousi on ammattilaisen kädenjälki. Siinä on sekä estetiikka että funktionaalisuus hyvää luokkaa. Hyvän jousen teko vaatii taitoa ja tästä on kysymys. Puulaji on oikeastaan tois-seikkainen asia. Juuri luin tuon postin täällä missä joku oli tehnyt männystä juosen. Ja sekin toimii. Huvittavaa.
Jos pitäisi valita, valitsisin Suomalaiseksi jousipuuksi joko pihlajan tai pajun. Molempia saa joka nurkalta. Kuusi on myös hyvä mutta pirun oksainen. Kaikki muut saarnet sun muut extrapuut on vähän rare-matskua. Toki arvostan niitäkin suuresti.
Nöyryys peliin, taito kunniaan.
Hienoa keskustelua tämä silti on.
Jousenteko on armollista taitotyötä, missä yhdistyy vuosien kokemus ja “touchi”. Itse aloin saamaan parhaita puukaaria vasta kymmenien, kymmenien testitilleröintien jälkeen. Puukollakin saan nykyään tilleröityä jousen kuin jousen, kun puukkoon tuli se oikea “mututuntuma”. Hyvät profiilitkin syntyy oikeastaan kokemuksen myötä. Vetopituuttakin osaan jo arvioida tilleröidessä (tosin ainahan se pitää erikseen tsekata).
Summa summarum; jousenteko on maailman paras harrastus. Olen nähnyt paljon, tämä voittaa kaikki.
AM