Osage B-jännäri 42" 53# @20"

Pikku luikku, 107cm lyhyyttä, 60 grammaa naudan jalkajänteitä. Kahvasta 31mm leveä, normi sivunokit ja hevosen jouhia ylälavassa. Kuvassa ihan tappoveto, 18" ja jotain 60 paunaa. 75 paunaa sitten 22" vedolla? Pitää päästä ampumaan niin voi viimeset silasta.
Aika roheesti uskaltaa tämmöstä tilleröidä, kestävempiä mutta yksinkertaisia materiaaleja saa hakea.
Vetokuvan jälkeen vähän raaputin ulkolavoista.



11 tykkäystä

Tyylikäs. Alakaaren kärki voisi taipua ihan inan enempi ollakseen pari ylälavalle. Iso koristetupsu. Voi lakaista tipin tuolla.

Kyllä, tipi-luuta!

1 tykkäys

Kyllä Jerestä on sukeutunut uskomattomalla tuotteliaisuudellaan suoranainen esikuva meikäläisille nahjustelijoille.

4 tykkäystä

Kiertyykö tuo ylälapa vasemmalle vai tekeekö jousen asento sen ?

On kyllä kaunis been muoto !

1 tykkäys

Kiitti. Mukavaa hommaahan tämä. Eikun sieltäkin suunnalta jotain tikkua esille?

Mika: Varmaan vähän kiertyy vedossa. Kahvarerefleksi herkästi tekee tuommosta.

Itseasiassa tämä on varmaan onnistunein B:n muoto mulla. Jänteillä pysyy. Oivalsin vaan että B-kahva vaatii huomattavasti enemmän paksuutta että pitää muotonsa, siihen kohdistuu kova vipuvoima.

1 tykkäys

Joo, Jeren tahti antaa itellekki energiaa. Ihan innostunu taas tekemään jousia. Komppaan Tuukkaa, sievät najuhsteluvuodet itellä takana… öööö liki kolme vuotta meni vain vanhaa kalustoa huoltaen ja muutamia nuolisettejä tehden. Nyt loppu tänä talvena. Persana. Jeren ansiota paljolti.

1 tykkäys

Hyvä, eikun antaa tulla vaan! Vähän yli rajojen vaikuttamista… Minunkin piti mennä metsästyskortin preppauskurssille nyt kuun vaihteessa, mutta eipäs päässykkään.

Oletko jere ortanut tähän mallia jostain historiallisesta? Tämä on kyllä hieno jousi! Osagelyhkäri voi olla aikamoinen paukku.

Kiitti. Ei ole mikään varsinainen kopio. Profiili ja hevosenjouhitupsu on ollut aikanaan käytössä laajalti. Mutta… osagea ei ymmärtääkseni jänneselystelty. Tämmöstä tää on kun amatöörit tekee varman päälle. Osage kestää kuritusta hurjasti ilman jänteitäkin.

Nonni, pitihän sitä vähän keventää ja sipistellä että pystyy ampumaankin. Eli lukemat puntarilla 53# @20". Nyt on paljon inhimillisempi noin lyhyelle vedolle. 50#/20", 60#/24", 70#/28" on semmoset sopivat raja-arvot ettei nuolet ole pitkin seiniä…
2-nippunen jännejännekin tuli laitettua.

8 tykkäystä

Jousi on noheva siksikin, että se vastaa mitoiltaan alkuperäisiä tyypillisiä tasankojousia. Nykyjengi tekee usein 48 - 52-tuumaisia tasankojännejousia, koska niillä on helpompi ampua, mutta alkuperäiset oli tyypillisimmillään tuossa Jeren kaliiberissa, 40 - 44" nokista nokkiin.

Jep, lyhyt osageaihio yllytti tekemään oikean mittaisena. Jänneselystettynä saa ihan tuon 20" vetoa kasaan, joka auttaa osumaan.
Onko sulla Tuukka tietoa kuinka paljon osagea lopulta jänneselystettiin? Mulla ei ole tullut vastaan noissa Steve Allelyn ja Jim Hammin inkkari “kuvakirjoissa” yhtään osagejousta jänneselystetynä.

On se vaan nätti jousi jännejänteineen kaikkineen! Vesanuolikin vielä. Ja hyvät kuvatkin!

No onhan se. Ihana. Jousi.

Kiitos kauniista sanoista. :smiley: Tsekatkaapa muuten jännekulma. Lähes 90 astetta!! Ei ole pelkoa että yli vetää, tuohon pysähtyy kuin seinään. Voisi kai stäkkäämiseksi kutsua…

Onko alalapa lyhyempi ? Tuo taipuma on vaan hurjan näkönen. Vaikka näyttäs se jänne sen ryhdissä pitävän

Edit: tai onhan se mut paljon? Ja onko se nimenomaan se juttu näissä ?

On se huomattavasti lyhempi, ei ollut tarkoitus mutta kun kahvataipuma tuli tuohon niin… Ihan hauska se noinkin on, nuoli on nyt keskellä ja “mukava” pitää kädessä. Hyvä balanssi siis.

Paha sanoa orginelleistä oliko miten epäsymmetrisiä jousia, ei paljoa ole vastaan ainakaan tullut.

1 tykkäys

En ole tavannut yhtään alkuperäistä jänneselystettyä osagejousta, vaikka se oli länkkärien suosikkikombo 30-luvulla. Osagejousia liki yksinomaan käyttäneet pawneet eivät Hammin (1989) mukaan ilmeisesti koskaan jänneselystäneet jousiaan, eikä Hankaniemikään (2003) sellaista ole nähnyt. Kuten totesit, ei Hammin ja Allelyn kirjoissa ole yhtään jänneselkäistä osagea laajemmaltakaan alueelta.

Comanchet elivät osagen pienellä luontaisella levinneisyysalueella, ja tekivät luonnollisesti osagejousia. Ainoa jänneselkäinen comanchejousi, jonka Hankaniemikään mainitsee, on tehty saarnesta.

Osagea tietenkin treidattiin etelästä Pohjoisille Tasangoille asti, ja tuntuisi luontevalta, että siellä pantiin joskus jännettä osagenkin selkään. Bob Martin oppi jousenteon shoshone-ryhmältä Montanassa, ja Martinin kuuluisa jousimalli oli jänneselkäistä osagea. Shoshonet tekivät jännejousia ja sarvijousiakin, mutta tekivätkö osagejännejousia? Ehkä Martin vain optimoi eklektisesti, että otetaan “paras” jousipuu ja “paras” selkämateriaali.

Museo- ja kokoelmajousia Pohjois-Amerikasta on monisatakertainen määrä em. lähteissä mainittuihin nähden. Mutuilu menee tällä alalla yleensä päin persettä, pitää olla artefakteja tai eksplisiittisiä kuvauksia. Missä on Simo kun Simoa tarvitaan?

edit: Simo toteaa (Hankaniemi 2003): “Pohjoisten tasankojen värimulperijousissa on käytetty jännevahvistusta”, mutta mitään lähdettä tälle ei anneta.

1 tykkäys

Simo on reissusssa :slight_smile: