Tuli jo esiteltyä tämä aiemmin mitä tuli tänään tehtyä ketjussa mutta tehdään tästäkin oma ketju siltä varalta että joku siitä itselleen oppia saisi:
“Tilleröin orapihlaja IV siihen malliin että alkoi itseä miellyttää. Tuli hyvä jumppakemppi, vetelin tillerissä ensin vajailla ja sitten täysillä vedoilla hien pintaan ja kävin ampumassa 70-80 nuolta, ainakin. En olisi uskonut että tästä vetelen 24” vetoja ilman että lasahtaa silmille. 23" vedolla löytyi hyvä mäntyvartinen nuoli josta voi ottaa mallin sopiville nuolille. Jännekorkeus on 6", 24" vedolla 50#. Makia pulikka vaikka on kyllä selkäkin runtua täynnä, yhteensä 14 pientä oksan ja oran kohtaa joka puolella jousta. Jos alkaa kestämään niin pitää hioa työstön jäljet pois."
Tämän jälkeen alkoikin tapahtua. Pienet paahdot vatsaan ja jänteelle laiton yhteydessä kävi näin
Mikeltä sain hyvät liimausohjeet ja niillä myös aloitin. Sekoitin epoksin jolla oli 1,5 tunnin avoin aika joten kiire ei tässä hommassa tullut. Jousi jänteelle ja ryhdyin lämmittämään varovaisesti räsähtänyttä kohtaa. Sen jälkeen puutikuilla valutin epoksia korjattaviin kohtiin, lämpimässä puussa epoksi valui todella hyvin ahtaimpiinkin paikkoihin. Välillä jumppasin jousta ja katsoin samalla kuinka liima tursusi kaikkein pienimmistäkin halkeamista. Jousi pois jänteeltä ja yöksi kuivumaan puristukseen.
Seuraavana aamuna hirvensorkkaliima raakanahka paikkaus päälle
Valmis paikkaus
Raakanahka koiran puruluusta jota hieman hioin ohuemmaksi, jatkossa hommaan parempaa nahkaa vastaaviin tarkoituksiin.
Uudelleen tilleröintiin turahti muutama tunti ja lopputuloksena hyvä harjoitusjousi 38#22" ja jolla esikoinen takoo tälläkin hetkellä takapihalla.
Onko järkeä vai ei korjata tämmöistä? Sen jokainen päättäköön itse. Tuntimäärä tämän jousen kohdalla on melko suuri mutta vastaavasti sain korvaamattoman määrän kokemusta. Lankkujousen saa paljon vähemmällä vaivalla tosin siitä ei ole mitään kokemusta.