Mitä teit tänään (tai eilen) - kerro!


#926

Koeammuin uudet nuolet.
Tuuli puhalsi ärsyttävästi 9m/s ja värensi tulokset.

Valitsin testivoittajista huippusetin Vanhalinnaa varten :wink:.


#927

En ennätä, ehkä sitten ensi vuonna vapaaherrana…


#928

Hajosi tietokoneen kovalevy pari päivää sitten. Kaamea homma asentaa kaikki uusiksi. Menee hyvää puuhasteluaikaa hukkaan. Onneksi oli ajantasaiset varmuuskopiot tallessa, joten esimerkiksi kaikki valokuvat ja muut tärkeät tiedostot pysyivät tallessa. Niistä on itse asiassa tuplakopiot, kotona ja töissä. Jos vaikka jompi kumpi paikka palaa, niin jääpähän ainakin kuvat talteen!


#929

Pro moves… Ei voi sanoa jokaisen tietokoneesta samaa.


#930

Kävin eilen ostamassa ympärihöylätyn mäntylankun, 45×175×5100 ja sirkkelöin sen noin 10,5-11mm vahvuuteen. Parin tunnin homma. Tänään pätkin määrämittaan ja samalla karsin surkeimmat pois. Saanto 154 kpl nuolivarren aihioita välillä 18"-31". Lankku maksoi 20€ ja laskeskelin että vielä noin 15% aihioista on sutta ja sekundaa ainakin joilloin kpl hinnaksi tulee noin 15c. Tein tarkoituksella erityisesti 25" aihoita jahtinuoliksi. Lisäksi sivutuotteena tuli saman verran lyhyttä pätkää jotka säästän varsijousen nuoliksi.

Tein myös yhden testinuolen johon liimasin tökötillä taulukärjen . 26" pitkä ja 30g painoa, barreloitu keskeltä 10.2mm kärki 8.5mm ja nokki 8.8mm.

Te jotka olette jahtinuolia tehneet niin miltä nuo mitat vaikuttavat ? Lensi kyllä hyvin lyhyellä matkalla ja upotusta riitti joten taitaa olla aika turha kysymys mutta kysytään kuitenkin.


#931

Aika makia nuolivarsien lähde tuommonen lankku. Miten löysit tarpeeksi suorasyisen ja oksattoman lankun?

Huomasitko eroa barreloidun ja barreloimattoman nuolen välillä lento-ominaisuuksissa? Tuommoisen barreloidunhan pitäisi oikaista itsensä nopeammin jousesta lähtiessään.


#932

Kävin kaksi puutavarakauppaa läpi lonimassa lankkuja mitä kehtasin. Yhtään oksatonta ei ollut mutta tiheäsyinen kuitenkin löytyi. Saanto olisi ollut huikea jos olisi ollut tyvitukista sahattua oksatonta lankkua. Pitää käydä läheiseltä sahalta kysymässä, myyvät sieltä myös pienasiakkaille.

Tuollaisesta suht voimakkaasti barreloidusta ei ole paljoa kokemusta joten vertailupohjaa ei ole. Jäi mainitsematta että nuoli on sulaton jolla testasin. Lensi suoraan ja jäi tauluun suoraan pystyyn, vaikuttaa hyvältä. Pitää tänään tehdä muutama lisää pikkuisen eri vahvuuksilla.

Puolisen tuntia otti tekoaikaa kun piti pähkäillä mitä tekee, siihen vielä sulitus. Tuossa aloin kuutioimaan barrelointi jigiä apuvälineeksi jolla saisi nopeutta ja tasalaatuisuutta varsiin. Sen tyyppistä missä on tiettyyn mittaan lovetut kohdat jossa varta voisi käyttää höyläämisen ohessa, näkisi nopeasti mistä ottaa ilman työntömitan käyttöä.


#933

Vastaanpa tähän omasta puolestani. Ostin opuksen vuosituhannen vaihteessa, ja se on tullut luettua muutamaankin otteeseen.

Torgesin teos on ilman muuta ansiokas. Se on yksityiskohtaisin yksipuisen jousen teko-opas mitä on kirjoitettu. Torgesilla oli valtavasti kokemusta ja näkemystä, ja hän oli todellinen taiteilija tällä alalla. Käytän joitain Torgesin metodeista harva se päivä.

Kirjaa lukiessa on hyvä pitää mielessä, että Torges kirjoitti sen 1990-luvun jälkipuoliskolla vastineeksi Bakerin kirjoituksille, joihin hän suhtautuu avoimen vihamielisesti. Torgesin mukaan lattajousen ei pidä missään nimessä olla litteävatsainen, osage on koko lailla ainoa puu, josta kannattaa tehdä metsästysjousia, ja esimerkiksi jäykkien jousenkärkien mielekkyydestä Torges toteaa vain: “Forget what you may have read about stiff bow tips.” Ainoat numerotietonsa Torges otsikoi irvailevaan sävyyn: “Oh no! Charts and Graphs!”

Torges painottaa väkevästi hyvän tillerin tärkeyttä jousessa (“a good bow is dry wood expertly tillered”), mutta kirjassa ei tosiaan ole yhtään kuvaa hyvin tilleröidystä jousesta, vaan kirjan kuvitus koostuu Torgesin kaverin Jean Adkinsin sarjakuvatyylisistä piirroksista, joista jokaisessa jousi on kammottavasti väärin tilleröity. Kummallista.

Hunting the Osage Bow sisältää kultahippuja, mutta ei mitenkään helposti haettavassa tai kerrattavassa muodossa. Ehkä niitä taulukoita ja käppyröitä olisi voinut olla vähän enemmän, ja valokuvia hyvin tilleröidyistä torgesilaisista jousista. Uskon vakaasti, että näillä opeilla expertisti tehty osagejousi olisi hämmästyttävän hyvä jousi, ei pelkästään tai edes eniten heittonsa puolesta, vaan etenkin vakautensa, osoitettavuutensa, tasapainonsa, äänettömyytensä ja ulkonäkönsä yhdistelmänä. Vielä en ole kokeillut, kun jäykkä kahva ei maistu.


#934

Oliko tää myös se kirja josta aikoinaan joku sanoi että ukot kävivät jopa sata osage puuta läpi, mutta eivät löytäneet kuin muutaman hyvän rungon koska “puhtaus/suoruus” ennenkaikkea? Eli ukkojen standardit hyvälle jousi aihiolle oli hävän kireät?


#935

Ei se ollut Torges joka tuota kertoili vaan pari sukupolvea aikaisempi jousikirjailija Adolph Shane. Shanen kaveri kävi läpi tuhansia osagepuita sisältävän vanhan aitarivin Kansasissa, ja löysi sieltä kaksi pitkäjouseksi kelpaavaa aihiota. 50-tuumaisten jousten tekijä olisi tietenkin löytänyt ehkä 50 tai 100 hyvää aihiota, kuten Simo tykkää muistuttaa.

Torgesilla oli kyllä tarkat kriteerit jousipuulle. Hän on ainoa tuntemani jousentekijä, joka porasi tulppaporalla koepalan kasvavasta puusta ennen kaatamispäätöstä. Torgesin mukaan surkeaa ja loistavaa osagea voi kasvaa vieri vieressä, ja on ihan turhaa kaataa hyvän näköinen mutta ohutlustoinen ja heikkopuinen puu. Oksaisista ja mutkaisista aihioista Torges kyllä totesi, että jos tavoitteena on luotettava ja laadukas metsästysjousi, kannattaa jättää väliin. Tottahan se on. Oksankohdista ja kiharasyistä ne kohtalokkaat murtumat kesken jahtireissun lähtee.


#936

hieno jousipaineenpurkaus, viikingeistä se siis lähti tai nipun kehusta.


#937

Sain loputkin lattarauta leikkurit valmiiksi, yhteensä niitä on nyt 19kpl. Enää lopullinen teroitus ja varttaminen. Seuraavaksi alkaa nuolivarsien höylääminen ja sen jälkeen hirvenjänteiden nuijiminen ja riipiminen. Sitten on vuorossa lempipuuhaa eli nuolen valmistus ensiluokkaisista raaka-aineista.

Tuntimäärä per nuoli on varmasti kohtuullisen kokoinen kaikkine työvaiheineen joten ei passaa heti ensimmäisellä laakilla hukata. Bluntit on vielä tekemättä, myös muutama haarakärki polttelee mielessä. Kiirettä pitää mutta nyt näyttää lintukausikin olevan pitkä.


#938

Mitä lattaa käytit? Mittasin yhden tutun nytkyn terän, vain 0,8mm :frowning: Pitää keksiä kauden mittaan jostakin kovaa lattaa.


#939

2mmx20mm. Mä hylkäsin kokonaan mattoveitsi viritelmät.

Höylännyt jonkun tunnin barreloituja varsia, 27 kpl nyt valmiina loppuhiontaan. Vielä viisi rimaa jäljellä höylättävänä. Hylky % lähentelee 50% joten kpl hinta tuplaantuu hurjaan 30 centtiin kpl. Harrastuksessa työ on ilmaista. Työaika per varsi on vaihdellut 8-16 minuutin välillä riippuen kuinka rivakasti höylä ja 60 karkea hiomapaperi ovat liikkuneet.


#940

Onnistuin liiskaamaan peukaloni 30-kiloisen tuoreen tyvitukin ja kiven väliin yli viikko sitten. Kuten mishapeistä yleensä, tästäkin tuli viikon pakkotauko hommiin, kuten jo pahasti myöhässä olevaan uusien leikkurinuolten tekemiseen. Nyt on sitten pari vuorokautta aikaa tusata valmista kamaa ennen kauden alkamista. Leikkureita on leikattu, enää on toista tusinaa intensiivistä työvaihetta jäljellä, jotta on piilejä joita testata.


#941

Sain valmiiksi puutarhatuolin. Tehty pääosin jämälaudoista. Uutta kamaa kuten maalia hankittu 25€ arvosta.


#942

Loppuhiontaan kätevät apuvälineet ovat porakone ja hiomapaperi. Nuolivarsi porakoneen istukkaan kiinni ja hiomapaperilla hionta -> tulee nopeasti siistiä jälkeä. Vielä jos poraat puupalikkaan 8–10 millin reiän - nuolista riippuen - ja halkaiset palikan ja laitat väliin hiomapaperin - tällöin hionta sujuu paremmin kuin jos paperi olisi vain kädessä.

Kuuluiko tapaturma naapuriin saakka…? Onneksi peukalo ei ole jousiammunnassa niin kriittinen sormi, ilmankin pärjää. Toki muissa töissä peukalo onkin sitten ihan tarpeellinen. Mutta onhan kaikki tuollaiset tapaturmat ärsyttäviä.

Tässä istuen sitten ammutaan, suunnitellaan tulevia kisoja, mielikuvaharjoitellaan? Kai tuo nyt jotenkin jousiammuntaan liittyy?


#943

Otin asiakseni tehdä nämä varret käsivoimin ilman turhia koneita. Sirkkelöinti oli välttämätön työvaihe, tyvitukista lohkominen siintää mielessä jossakin vaiheessa. Kunhan sellaisen jostakin saan käsiini. Taisi Tuukankin tapaturma liittyä lohkovarsien tekoon.

Sitä kun itselle tekee niin siinä ei tartte tunteja laskea. Ja jos muille niitä myy niin käsin tehty onkin sitten ihan eri hintaluokissa…


#944

prkl. voimasormi pois pelistä. kaikki on vaikeata napin läpeen laittamisesta lähtien.


#945

Käytiin koettamassa pientä revanssia Kaisun kanssa vanhalinnan lajeista. Pituutta ammuttiin osagejännärillä 300m ja pihlajaflättärillä 206m, mutta on se vaan niin että 9,5% kosteuksinen puu nyt paremmin heitä. Kuivatellaan sitten ensi kerralla ja vedetään osagea vielä pari tuumaa lisää.
Alettiin reenata tarkkuusammuntaa sitten myös tosissaan. Minäkin tulen 170 senttisellä jousella takahikiän kisaan ja saatte yllättyä…