Aloitinpa nyt viime kesänä Mennan Juhalta hankkimistani marjakuusista jousia väsäämään. Pidempi on reilut 180 cm ja lyhyempi 176 cm ja molemmat sen verran oksaisia, etten uskaltanut perinteistä ELB-mallia yrittääkään. Selät siis vannesahalla auki selystystä odottamaan ja sitten kuivattelua kellarissa puristimilla oven karmeihin kiinnitettynä kieroilun välttämiseksi.
Kun kepakot olivat kuivuneet, ne olivat ottaneet mukavasti vastakaarta, varsinkin tuo pidempi. Sahailin niitä lähemmäs jousen muotoa ja samalla piti kiroilla, kun alkoi jännitykset purkautua ja vääntää aihoita myös sivusuunnassa. No, viikko vastavääntöä puristimilla pöytään kiinnitettyinä sen aikaa, kun matkailin maailmalla ja tilanne korjaantui jonkin verran.
Sovittelin pidempään vain bambusiivun selkään, kun sillä on paksuutta sen verran, ettei kahvapaksunnosta tarvitse tehdä. Lyhyemmässä oli sen verran pintavikaa, että se täytyi ohentaa hieman reilummin, joten laitoin siihen 5 mm ipeä koristeraidaksi bambun alle ja paksuus taitaa riittää sen kanssa läpitaipuvan jousen tekoon. Tämän ipen tein vielä sivusuunnassa marjakuusiaihion peilikuvaksi toivoen sillä konstilla oikovani sivusuunnan venkoilua (siksi sivupuristusta kuvassa). Liimana käytin Unibond800 ja halkaistulla fillarinkumilla paketiksi. Pidemmässä sopiva vastkaari luonnostaan, joka tilleröidessä taitaa kumminkin kadota. Lyhyempää pakotin hiukan lisää vastakaarelle.
Lyhyemmän aihion selkäleveys kihnutettu hyvin lähelle lopullisia mittoja ja näyttäisi kepakko pysyvän suorana bambun ja ipen lastoittamana. Kunhan myös kestäisi tilleröinnin rasitukset muuttumatta pesän sytykkeiksi. Toinen aihio seuraavaksi selkäleveyden muotoiluun.
No niin, uusi päiva ja jatkoa tähän samaan luukkuun… Toinenkin aihio hiottu leveydeltään mallilleen. Alalavaksi aiotussa päässä löytyi iso oksa juuri niiltä paikkeilta, johon sarvinokki aikanaan päättyisi, joten tämäkin aihio lyhenee n. 69-tuumaiseksi. Samalla huomasin, että taitaa tämä marjakuusi tosiaan elää ja reagoida koko ajan ympäristöön, kuten Tuukka tuossa mainitsi. Piti sitäkin hiukan hiomanauhalla oikaista. Nyt saavat muutaman päivän olla ja tasaantua, ennen kuin aloitan tilleröintiin tähtäävän rapsuttelun.
Jännä nähdä, millainen jousi tuosta tulee. Jäikö vatsaan paljonkin oksia? Jos jäi, niin tuleekohan niihin puristusmurtumia? Esan paunoilla ei olisi mikään yllätys. Toivottavasti onnistuu ja tulee toimiva jousi!
Kyllä oksia löytyy. Siksi selystyslinjalle päädyinkin ja kiinnostuksella odotan, että pääsen taivuttelemaan. Ei hirveästi harmita, jos posahtaa, mutta toisaalta on iloinen yllätys, jos kestääkin.
Aloitinpas tilleröintipuuhat. Pidempi oli aiotun ylälavan puolelta ottanut sivuttaista taipumaa, joten raspilla pyöristeln liikoja lapojen päistä pois ja laitoin vastapinteeseen, jos vaikka oppisi olemaan. Arveluttaa kyllä sen oksaisuus…
Lyhyempää ja vähäoksaisempaa aloin sitten tosissaan työstämään ja sainkin sen esitilleröityä pitkällä jänteellä. Lyhyelle jänteelle tilapäisiin nokkiuriin laittaessani viritysnarun ura tuli alalavassa liian kärkeen ja se perskules delaminoi ja katkaisi vajaan 10 cm lavan päästä. Ärräpäitä, pään tasaus ja aihio oli nyt reilut 64 tuumainen; tulee toy bow, jos säilyy elossa testivaiheen yli. Sitten liiat puut pois ja aihio oli taas oikean mallinen ja tilleröinti etenikin nyt sujuvasti ja hionnan jälkeen riistavaaka näytti jonkun verran yli 80 lbs @ 28", eli todellisuudessa jotain 85 lbs. Luontainen vastakaari katosi ja aihio on nyt myötäkäyra. Sarvenkappaleet on nyt liimattu päihin ja huomenissa niiden työstöön.
Harmin paikka… Mutta että toy boy? Saahan 160 senttisestä jousesta irti vaikka 100 paunaa :). Ammutko muuten lonkkaria lyhyemmällä jousella?
Hyvä että sait pelastettua edes jotenkin mieleiseksi. Onnea toiselle kappaleelle!
Vastoin odotuksia ja yllättäen Mennalta hankittu marjakuusi ei suostunut lavan pään katkeamisen ja uudelleen muotoilun jälkeen enää toista kertaa katkeamaan. Toy Bow, olkoon se nyt tämän lyhyemmästä aihiosta syntyneen jousen nimi, läpäisi testiammunnan n. 100 nuolta ilman ongelmia, tauluun 20 jaardilta osuen ja nuolten lentäessä nätisti. Kuvaa ohessa.
Bambun puristuksen alla marjakuusi antoi periksi ja settiähän alunperin vastakäyrä kepakko otti. Heti jänteeltä päästettynä myötäkäyrää kahvan kohdalla 3,5 cm, josta sentti lähti noposaan huilatessa. Pituutta nokkiurien välistä mitaten 62,3" ja jäykkyys ennen pintojen viimeistelyhiontaa ja öljyämistä 87 lbs @ 28". Jänneväliksi selästä mitaten näyttää 17 cm sopivalta (asteikko tulkissa ei riitä vatsasta mittaamaan).
JNyström: Nyt ammun, kun tuosta ekasta marjakuusikokeilusta lyhyt minulle tuli. Pari l…tujousta on 60-62-tuumaisia, mutta kaikilla jousillani pystyy vetämään ainakin 28 tuumaa. Siinä mielessä siis minulla ei ole lyhyitä jousia, joilla pitäisi myös ampua vajaalla vedolla.
On siinä lelujousi - lyhyt ja vain 87 paunaa, eikä sillä näköjään osu kunnolla edes keskelle, vain puolet nuolista valkoisella…
Muuten kyllä oikein hyvän näköinen jousi, just tunnistettava “Lehtis”-jousi. Hyvä, että joku teki kotimaisesta marjakuusesta jousen, jossa vatsa joutuu kunnon rasituksen alle. Tuleeko tästä käyttöjousi vai mökkijousi?
Näkyykö yhtään puristusmurtumaa? Ja laitahan myöhemminkin infoa tämän jousen kohtalosta.
Jousi on nyt viimeistelyssä, eli hiottu ja TruOilia kuusi kerrosta pinnassa. Tänään olisi kahvanahka tarkoitus ommella paikoilleen, jonka jälkeen vielä pari öljykerrosta nahan kuivuttua yli yön.
Kävin maanantaina pikaisesti viitisenkymmentä nuolta ampumassa viimeistelyhionnan jälkeen, jonka jälkeen mittasin paunat: 86 lbs @ 28" ja 76 lbs @ 26", vetopituus selkään mitattuna. Jouseen merkkaan vain 85- ja 75-lukemat, kun se käytössä kumminkin hiukan kesyyntyy.
Tuomon uteluun vatsavekeistä, jotta ei näy mitään ainakaan vielä. Ja käyttöönhän tämä ainakin nyt alkuun pääsee ja varmaan joku kisakin tulee HB-luokassa ammuttua; LB-luokkiinhan tällä ei ole asiaa.
Jousen muut tiedot:
Pituus 62,3" (158,5 cm)
Kahvan leveys 28 mm
Kahvan syvyys 28 mm
Leveys lapojen puolivälissä n. 25 mm
Paksuus lapojen puolivälissä n. 20 mm
Lavan päät 13 mm
Jänneväli selästä 17 cm
Hieno on! Ei tuosta oikein muuta voi sanoa. Kiva näitä olisi kokeillakin mutta kun Esa tekee vähän liian isoja jousia - “lastenjousistakin” - että ei oikein pysty, valitettavasti. Mielenkiintoista nähdä, miten kotimainen marjakuusi kestää tuollaisessa jousessa.
Eilen ammuin 60 nuolta + lämmittelyt 20 jaardilta ja 231 tulos. Sitten vaihdoin Aussireissun tehneeseen 83-paunaiseen MM-jouseen ja tulos 230. Kasat pienempiä jälkimmäisellä, vaikkakin tulos samaa lajia. Kireämmältä tuntui myös ja se johtunee siitä, että Toy Bow on enemmän myötäkäyrä, niin sen paunat kasvavat vasta vedon lopussa ja kun en ihan 28:aa vedä, niin MM-jousi antaa pari paunaa enemmän minun vetopituudella. Mukava tuolla lyhyellä on ampua.
Pidempi bambu-marjakuusi on itsepäinen ja vaatii lisää sivusuunnan oikomista ennen tilleröinnin jatkumista. En vielä luovuta, vaan aloitin välityönä sen pihlajahaasteen nikkaroinnin ja Bickerstaffen osage-lähetystä odotellessa.
Elähän nyt siitä takkapuita kuitenkaan tee. Kyllä siitä joku vielä itselleen jousen vääntää. Sinänsä olisi myös kiinnostavaa selvittää, että onko tuollainen kieroutuva jousi kesytettävissä. Lämpöä voinee antaa enemmänkin, kun on Unibondilla liimattu.
Tuollahan se kepakko kellarissa on. Itse en sen kanssa enempiä ala tappelemaan. Lyhentää en viitsi, kun yhden Toy Bown jo tein ja marjakuusi ottaa settiä (viruu) melkoisesti. Ei osagen haastajaksi ole, varsinkin kun nyt sitä lajia on kolmeen jouseen niin kauniita billettejä, että… Kiitos Bickerstaffen ja kunnon £-läjän.
Jos sen joku haluaa itselleen, sen kun noutaa joko kotoani tai joltain tulevalta kisapaikalta. Nyströmillä a-kiinnitys eo. viestin johdosta…Lyhentämällä, vatsaa viilaamalla ja lämmittämällä voisi hyvinkin tulla toimiva kapine.
- näyttää enemmän taivutetulta heinäseipäältä. Vakavasti puhuen, reilun tuuman viruma ei ole paljon mitään.
