Piti tuossa muutama viikko sitten vähän kokeilla noita voimia pitkän tauon jälkeen.
Jouset:
Saarni 76", 57lb veto 30", lehmännahka kädensija, hirvensarvi nokit. FF jänne.
Sveitsiläinen marjakuusi 76½", noin 125lb vedolla 31½". Lehmönsarvi nokit, FF jänne.
Viine: paksua pellava kangasta jossa ohut lehmännahka huppu, +3mm paksusta lehmän nahasta tehty nuolien erottaja levy johon mahtuu 24 nuolta.
Nuolet pääosin minun, sekä kaksi uutta tulokasta Englannistajoiden tekijänä Will Sherman (FB: Medieval arrows)
Noin 8 kuukautta sitten meni vasen olkapää työn ohella vähän kipeeksi ja sitten syksyllä ei ammuttu millään yli 45 paunasella ilman kipua Tuomon kisankin vedin läpi jalkajousella.
Tällä hetkellä 100lb on ihan treenattavissa ja tuntuu ihan siltä miltä sen pitäänkin. 125lb kanssa leikkiminen saa jäädä vielä kesään…
Nahka"huppu" viinellä on uusi juttu, vaikka taisinhan siitä lukea Mary Rose- kirjasta. Tuolta se nyt näyttää sitten. Tuossapa olisikin hyvä malli mistä kopioida viine pitkäjousen nuolille omalle vyölle…
Tuo huppu on ollut kiistelty asine MR hylyn löydön jälkeen, koska Alexzandra Hildred listasi sen Weapons of Warre kirjaan nuoliviinen huppuna.
Eli mitä hylystä löytyi on 250- 220-285mm pala nahkaa kietoutuneena remmillä sidotun nuoli nipun ympärille jossa oli nuolien erottaja paikallaa (kiekon halkaisia noin 16cm). Tästä on sitten vedetty monta johtopäätöstä käyttäen saman aikakauden maalauksia viineistä.
Tuo löydetty nahan pala itsessään ei ylety kiekon ympärille mitenkään. Jo jos kuvitellaan että se olisi umpinainen niikuin yleisesti maalauksine viinet näyttävät olen niin tämä nahan palan leveän sivun sisälle mahtuisi tällöin vain vähän alle 10cm halkaisialtaan oleva kiekko.
Oma paras vaihtoehto jos se on tähän nuoliviineen tuollaisenaan yhdistettävä olisi pohjana. Jos palasia olisi kaksi niin yhteen ommeltuna niistä toki saisi hupun. Muodon puolesti ihan pelkä suora kaiteen muyotoinenkin putki toimisi ihan hyvin, mutta nämä kulma leikkaukset varmasti tekisivät nuolien esille käärimisestä vielä helpomman.
Se mikä on myös hyvä huomioida on tuon palasen leveämmän päädyn sauman ommel suunta.
Oletettujen kylkien ommen reijät ovat tässä kuvassa esitetty ilman kuluman jälkiä, mutta leveimmällä sivulla on selvästi suuntaan kulkeva ommelsauma.
Hitsin hienoja jousia! Mielenkiintoinen ja hieno tuo viine kyllä, onko tuo vyöremmi ollut ihan yleinen kiinnitystapa?
Luulisi vaikeuttavan nuolten vetämistä viinestä, kun tuo remmi puristaa viineä keskeltä?
Pelkkä remmi on erittäin yleinen kun ajatellaan että jalkaväki liikkuu nopeasti rintaman etuosasta nuolet ammuttua taustalle peitsien suojaan sekä muuhun hommaan.
Tämän viinen tyyliillä ei ole sinällään mitään tekemistä takaisin työntämisen kanssa.
Euroopan keskiaikaiset viinet on usein kuvattu joko maassa makuullaan tai jotain muuta vasten nojaamassa. On olemassa vain kourallinen kuvia joissa tämän tyylin viine on käytössä vyöllä. Näissä kuvissajoissä viinet on käytössä on aina kuvattu jonkun tunnetun sodan vaihetta. Muissa kuvissa joissa on jokin viine saattaa nuolet olla toisin päin aseteltuta.
Näissä kuvissä nuolen kärjet ovat edessa ja sulat takana koska jokain kuva kuvastaa sotatilannetta.
Viinen käyttö on tässä tilanteessa vain sitä varten että nuolet saadaan pelipaikalle eikä niitä käydä ammunnan jälkeen heti hakemassa takaisin.
Kaikki toki riippuu kärjestä. Botkinit voi vetäistä ja sujauttaa takaisin suuaukosta, mutta muut otetaan alakautta. Näin ollen kun nuolet vähenevät viinessä/nyörissä niin nyöri pysyy edelleen kireänä.
Eli viine kiinnitetään selän taakse niin että kärjet tulevat lonkan viereen. Viinen alaosa on sidottu nyörillä kiinni joka avataan ja kääritään kärjet esille. Näin sulat ovat esimerkiksi sateelta suojassa.
Tällä tavalla suojataan sulat sateelta sekä nähdään mikä nuolet ottaa mitäkin hyökkäystä vastaan.
Hyökkäys missä jousilla ammutaan vain muutama nuoli, niin silloin ne nuolet otetaan myös toki kokonaan ulos viinestä joko erikseen vyöle tai työnnetään eteen maahan pystyyn.
Viine on mukana pitkää hyökkäystä (esim piiritys) varten sekä antaa inhottavaa piikitystä vihollisen kylkeen selustasta.
Meillä on monia kuvia erillaisista nahka/puu koteloista sekä pusseista, mutta itse materiaali sekä oikeaoppinen rakenne on mysteeri koska ainoatakaan esimerkkiä ei ole säilynyt.
Tässä nyt muutama kuva englannista, ranskasta sekä saksasta.
Tähän ei @M.Reinikainen vastannut, mutta facebookista kuikuilin että pakkasella nasahti pähkinä katki viikko-pari sitten.
Kierretään puukkoa haavassa ja kysytään sen verran, että mikä oli kun katkesi?
Mikä oli jousen poikkileikkausprofiili?
Juu hasseli tosiaan meni päreiksi Eirikin ekaa laukasua suorittaessa.
Jousi oli ollut vasta noin tunnin vireellä lämpösässä pajalla josta sitten siirryimme ulos (-6 astetta?)
Ulkona sitten Eirik kokeili ekaa laukaisua ja ihan täys vetoon vetämällä ala lavan pellaja jänteen silmukka petti. Itse olin ampunut varmaankin vähän alle 40 laukausta enne tätä päivää. Totesimme Eirikin kanssa yksimielisesti etä kaikkein suurin syy katkeamiselle oli kotini ilmankuteuden tuoma kuivuus. Selkä oli semi litteä vaikka olikin muutamilla oksila ja kohoilla, mutta vatsa oli sel mikä reperi kahdesta kohtaa. (Näkyy kuvassa)
Poikki leikkaus oli litteä ovaali jossa oli semisti litteämpi vatsa (nauhiksen jäljiltä kun tilleröin)
Setti kepissä ei ollut kuin max 3 senttiä riippuen siitä mistä kulmasta halusi katsoa.
Itse jousi oli jo kolme vuotta vanha ja vasta jouluna loppuun tilleröity. Ekat +27 tuuma laukaukset sillä ammuttiin jo viime kesänä, mutta sitten meni olkapää…
Ei todellakaan. Tämä oli luokassaan neljäs. Yksi isompi oli muistaakseni 112lb. Sen profiili oli litteä neliö (iso aihio)
