Kaupalliset mäntynuolivarret (TAS ym.)

Ensi kauden metsästysnuolet ovat työn alla. Pallottelen toistaiseksi eri nuolimateriaalien ja materiaalilähteiden välillä. Kyse on jälleen siitä, mistä matskuista tulee parhaiten lentävä setti elokuuhun mennessä. Jos itselohkottu tuomi ei urkene eikä virheetöntä mäntybillettiä löydy, on todennäköisin vaihtoehto kaupallinen mäntynuolivarsi.

Googlettelin mäntyvarsia ja totesin, että ei noita isosti ole tarjolla. Mukkanuoli lopetti jo, 3Riversillä ei ole mäntyä ollenkaan. Hollantilainen, iso ja edukas JVD Archery myy TAS Northern Pine-nimistä mäntykeppiä. Selvittelin mikä tämä TAS-nuolipaja on. Näköjään sveitsiläinen firma, joka tarjoaa hyvin monenlaista ja monenhintaista mäntykeppiä. Halvimmatkin ovat selvästi kalliimpia kuin Middle Mountainin kuusivarret, jotka eivät ikävä kyllä kestä metsästyslaukauksia.

Ennen 100 kappaleen boksin tilaamista olisi hyvä päästä kärylle tuotteen laadusta. Kävi ilmi, että molemmat turkulaiset jousiammunta-alan liikkeet myyvät tätä samaa TASin mäntykeppiä, joten kävin tsekkaamassa, minkälaista keppiä firma tekee.

Kävi ilmi, että Northern Pine Premium-lapulla varustetussa, jo vajenneessa nipussa oli lukuisia syynkulultaan täysin kelvottomia, oksankohtaisia ja / tai käyriä varsia. Vaikea sanoa, mikä niiden taajuus isommassa erässä on. Valkkasin kolme suorasyisintä yksilöä mukaani.

Kotona muistin taas, mikä muuten niin hyvässä mäntypuussa mättää: kolme samanjäykkyistä keppiä vaihtelivat painoltaan yli 100 greiniä. Ei näistä settiä tule. Jäykkyydeltään riittäviä varsia ei edes ole käymissäni liikkeissä esillä, vaan ne pitää tilata erikseen, jolloin pläräämisen voi unohtaa. Tuntuu siltä, että vähin päänsärky olisi tehdä ensi kauden nuolivarret alusta saakka itse, mutta työtunteja kysyy se.

Onko joku hommannut TASin mäntyvarsia isompaa määrää kerralla? Mikä oli laatu? Onko mäntyvarsille tätä nykyä joku parempi lähde olemassa?

TAS-varsista minulla ei ole kokemusta mutta muutamasta saksalaisen putiikin sekä unkarilaisista varsista on. Chris Boyton tekee mäntyvarsia (http://boytonarchery.com/), ovat ilmeisesti hyviä mutta aika kalliita myös. BogenSportWelt (http://www.bogensportwelt.de/) myy mäntyä, kuusta ja hemlokkia. Ne mäntyvarret mitä tuolta tilasin, olivat vähän pettymys. Sinänsä ok mutta lustokulku aika surkea.

Mitä olen 100 kappaleen laatikoita ostanut mäntyä ja kuusta, niin karkeasti laatu menee seuraavasti:

  • 5 % on hukkaa heti silmämääräisesti vilkaisten (varsi halki, oksaa, tms. virhettä)
  • 10–20 % on hukkaa todella huonon lustonkulun takia
  • noin 30–40 % jäljellejääneistä on oikeasti suorasyisiä ja hyvälustoisia lähes koko varren pituudelta
  • loput ovat ihan ok, vaikkakaan ei täydellisiä

Noista hyvistä sitten kun lajitellaan massan mukaan, niin vaihtelua voi olla tosiaan 100 graaniakin, tosin Gaussin käyrälle ne aika hyvin menee. Spine voi vaihdella paljonkin. Jos laatikon päällä lukee 51–55 paunaa, niin todellisuudessa varret ovat noin 48–65 paunaa, Gaussia mukailleen edelleen. Aika usein varsien jäykkyys näyttää painottuvan jäykempään päähän, joistain syystä. Yksi syy suurelle hajonnalle on se, että nuolivarsia ei ole suoristettu ennen mittaamista - vain murto-osa on oikeasti todella suoria. Hiemankin käyrän varren jäykkyys voi vaihdella viisi paunaakin mittaussuunnasta riippuen. Täysin suora varsi antaa saman lukeman molemmista suunnista.

Toisin sanoen, jos on tarvetta hyvin tasalaatuiselle sarjalle, esimerkiksi suorasyinen, hyvälustoinen, jäykkyys ± 1 paunaa, massa gramman sisällä, niin karkeasti arvioiden noin 10 % nuolivarsista menee siihen luokkaan. Sadan kappaleen laatikosta saa toki monta tasalaatuista (alle 10 kappaleen) sarjaa. Joten, ainoa mahdollisuus hankkia tasalaatuinen setti on ostaa paljon valmiita nuolivarsia tai sitten tehdä ne itse.

Kuinka paljon eri jäykkyys- ja massaerot sitten lopulta vaikuttavat, sen selvittäminen on työn alla. Tarkoitus on testata sulitettuja ja sulittamattomia nuolia ja hakea nuolien raja-arvot parille erilaiselle jouselle.

Kiitos tiedoista! Hylsyä on ollut kaikissa minunkin näkemättä ostamissani varsisatseissa, mikä on aikamoista, kun nuolivartena ostettua tuotetta ei voi käyttää nuolivartena.

En olisi arvannut, että Boytonkin sorvaa metsämännystä nuolikeppiä. Noiden hintakaan ei ole paha, kun täkäläiset kivijalkaliikkeet velottavat korkeintaan C-luokan TAS-varsista 2,50 euroa kappale, ja Boytonin sivujen ekassa jälleenmyyntilinkissä Carol Archeryssä Boyton-mäntyjen kappalehinta on 2,40 euroa, plus kulut tietty. Vielä edukkaampi on näköjään hollantilaisfirma Cupido Archery, joka myy Boytoneita kahden euron kappalehintaan - takuulla halvin tuote, jota Boytonin käsistä lähtee :smiley: . Cupidon sivut ovat pelkästään hollanninkieliset eikä niiden ostojärjestelmää ole suojattu, mikä arveluttaa. Siellä keppien spine myös loppuu 45 - 50#:een.

Terve Tuukka. Kyseinen TAS on tullut tutuksi Euroopan kisamatkoilla. Olen siellä useamman kerran tavannut ja tutustunut TAS;n omistajaan Karl-Hainziin, suomalaispiireissä hänet tunnetaan Kallena. Hän aikanaan kertoi ettei hänellä ole dealeriä Suomessa vaan hänen hollantilainen dealeri hoitaa Suomen. Tilasin viime vuonna itse häneltä suoraan tusinan valmiita mäntykeppejä 5/18 paksuja ja olen niihin ollut tyytyväinen. Muistini mukaan lonkkarin tuore maailmanmestari Ampuva Timpuri Pekka Jalkanen tilasi Kallelta viime vuonna 100 mäntyaihiota, kysäse häneltä niiden laadusta. En tiedä käyttikö niitä juuri nyt voittaessaan. t mara

Siihen nähden että Tuomo tilaa 100 kpl laatikon nuolia joista 30-40% menee siivilän läpi… niistä sitten kellottaa satsin spinet ja maan vetovoiman 15 greinin sisään… Muistaakseni kaupan leikkaamat sulituksetkin…

Hmmm… Luotatkoh Tuomo numeroihin liikaa?
Kyllä tuolla tarkkuudella tehdyt nuolisetit pitäisi jo niputtaa luotimaisen tarkkaan… Vaan ei… ne on aina yksilöitä. Miten olen voinut voittaa sinut itserevityillä ja leikatuilla kalkkunansulkanuolilla, jotka taperoin käsin jostain rimoista vaan. Toki katsoin että ne ovat suoria ja ne jotka ei olleet, suoristin. Aina 15 satsista 5 huonointa menee mappi ööhön. Loput trimmaan.

Toki ymmärrän että nuoliin kannattaa satsata ja niiden tulisi olla perfektejä kopioita toisistaan jo lähtövaiheessa. Helpottaahan se. Yksilöitä kun kuitenkin ovat niin itsellä esim noin kymmenen “kisa” setissä on aina nuolia jotka putoavat enemmän alas tai nousevat ylös. Joku vetää vähän sivusuunnassakin, tietyillä matkoilla ja on linjassa sitten taas tietyillä matkoilla. Kaikissa kisoissa ammun nuolen sen ominaisuuksien mukaan, eli jos olen harjoitellut tarpeeksi muistan joka nuolen ominaisuudet ja olen ottanut sen huomioon ampuessani. Se että mulla olisi 5 aivan identtisesti lentävää nuolta kaikilta etäisyyksiltä olisi jo utopiaa. Tietty se olisi ehkä helpottava tulosten kannalta.

Olen jo aiemminkin maininnut, että haluan välineiden olevan niin hyvät, että niitä ei voi milloinkaan syyttää osumattomuudesta. Jos en osu, niin syy on aina ampujassa. Pieni vaiva se on tehdä kerralla hyvää kuin huonoa ja sitten miettiä, että mikä nyt olikaan vasemmalle vetämisen syy. Takapihalla tulee kyllä nättiä nippua mutta ei se minulle riitä. Tai onhan se tietenkin kivaa ja antaa hieman uskoa, että mahdollisuuksia hyvään ammuntaan on.

Tällä hetkellä ongelmat ammunnassa ovat täysin pään sisäisiä. Se on valitettavaa ja tottakai harmittaa mutta sillä mennään. Tiedän, miten ongelmat voi korjata mutta se on käytännössä paljon, paljon vaikeampaa kuin teoriassa. American roundilla on luultavasti luvassa kurja tulos mutta entä sitten, aion nauttia ammunnasta lähes täydellisyyteen viritetyillä välineillä. Kivaa se oli Romaniassakin, lopulta.

Joo, nuolet ovat yksilöitä. Seuran talja-ampuja (Suomen parhaimmistoa) kertoi, kuinka huippuhiilarinuolen voi saada osumaan viisi senttiä eri kohtaan 50 metriltä, kun nokkia pyörittää vähän…

Tuukka kun päätät mitä tilaat, voitaisiin tehdä kimppatilaus. Aika samanlaiset jouset meillä kuitenki. Kulut pienenee kun tilaus isonee.

Testaan paraikaa uusia leikkurikärkiä erilaisten varsien parina. Vahvistin “koeoloissa” sen, minkä olin ikävä kyllä riistatilanneissa havainnut, että roimasti lyhennetyllä 40# männyllä linja on 25 metristä puoli metriä vasemmalla, siis kepin löysyyden takia. Tyyppään vielä raja-arvoja ja barreloinnin vaikutusta. Sen jälkeenkin on kyllä hemmetinmoinen varaus lähteä tilaamaan 100-boksia, edes kimpalla. Kaikki kaupallisten varsien ongelmat plus männyn hillitön massavaihtelu tekee sen, että niistä 20 - 30 hyvästä ja sopivasta varresta per boksi ei ole paljoa jakamista.

On se tollasta. Jos tilattaisiin, niin tilataisiin 100kpl boxi kummallekkin tietysti. Ei yhdestä laatikosta riitä.
Tuomo laittoi jo viestiä että hänellä piisaa aihioita.
Saatan itse toimia niin että kesän ratanuoliin vain vaihdan samanpainoiset leikkurit/bluntit. Silloin jo suuri osa nuolien ominaisuuksista on tullut testattua ja tutuiksi.

Jousipajalla Kari kertoi että on olemassa heijastin spraytä. Sellaista joka ei päivänvalossa näy! Eli näin vehkeet pysyy ulkonäöltään samanlaisina, mutta etuna että lampulla löytyy. Pitää ehottomasti kokeilla tätä ainetta. Heijastinteipistä olen polemisoinnut täälläkin, mutta jos spary on hyvää niin sitä ehottomasti, ja koko nuolenvareen.

Päättyneen kauden nuolihukka kyllä kirpoo vieläkin pikkasen. Heijastinspray himottaa siltä kantilta isosti.

Vaikka nyt ei varsitilausta tehtäisi - on aika kova yksikköhinta kelvollisella kepillä - niin kyllä mun täytyy ainakin punaista luonnonsulkaa ym. hilpettä tilata kaukomailta. Jos niistä jotain kimppaa syntyisi.

Tarkistin vielä yhden sadan aihion laatikon tiedot, mäntyä, 51–55#. Nuolivarsien massa vaihteli välillä 360–490 graania. Noin 30 % osui välille 410–430 graania. Siitä kun ottaa huonot pois ja jäykkyydeltään poikkeavat karsii myös, niin ei siitä kovin isoa tasalaatuista sarjaa saa.

Neon-värit erottuvat valkoisessa hangessa sekä muutenkin hämärässä oikein hyvin. Eri asia sitten, että kehtaako sellaisia sulkia primitiivisissä nuolissä käyttää.

Saksalaiselta Bearpawilta kun tilaa yli 80 eurolla, niin toimittavat ilmaiseksi Suomeen. Tarjolla hyviä sulkia kohtuuhintaan, sekä valitettavasti vain kuusivarsia.

Se ei valitettavasti riitä, läheskään aina. Vaikka leikkuri olisi samanpainoinen kuin ratakärki, ei se ole samanmuotoinen, eikä sen massan jakautuminen vastaa ratakärkeä. Tällä on vaikutusta nuolen dynaamiseen spineen. Jokaisen metsästysnuolen koeampuminen ja vain hyvin osuvien hyväksyminen viineen toimii tietenkin raakkauksessa yhtä hyvin nyt kuin 10 000 vuotta sitten.

Totta. Tietty alkaa kärjenvaihdon lisäksi muu säätäminen. En usko että suoraan toimisi, kokemuksen kautta. Joka tapauksessa on varsiin jo hiukka tuntumaa niin ei tarvitse ihan nollasta aloittaa. Tulevan kauden leikkurit aion myös tuunata kapeammiksi kuin aimmat. Vähenee liiraus. Männäkauden syys ja keskitalven iso pummisarja ei saa toistua ensi kaudella…

Valmistautuminen syksyyn alkaa, ja miksei myös kesän kisoihin, joten on hyvä olla ajoissa liikkeellä. Siksi tiedustelen, että onko täällä tarvetta nuoliaihioille, lähinnä mäntyaihioille? Jotain voi hyllystä löytyä jo nyt ja myöhemmin ehkä enemmänkin. Jos tarvetta on, niin tiedän varautua.

Pieni tilasto, jonka lähtökohtana oli 110 kpl saksalaisen valmistajan mäntyvartta, luokiteltu 40–45 paunaisiksi. Huonoja oli 9 kpl, jäljelle jäi 101 vartta. Mittausten päätteeksi tässä tulokset:

m%C3%A4ntyvarret

Taulukossa siis massan ja jäykkyyden minimi- ja maksiarvot, eivätkä ne ole kytköksissä toisiinsa.

Eli ero minimi- ja maksimassan välillä peräti 160 graania, yli 10 grammaa, painavin oli noin 50 % painavampi kuin kevyin varsi. Notkein varsi oli 36# ja jäykin 54#. Mikä hauskinta, notkein ja jäykin varsi painoivat yhtä paljon! Kevyin varsi oli jäykkyydeltään 39# ja painavin varsi 49#.

Vain 39 vartta osui siihen mihin pitikin. Ja jos katsottiin 43 paunan nuolia, niin niistä kevyin oli 352 graania ja painavin 433 graania, erotus 81 graania, eli yli 5 grammaa.

Aika sekalainen setti. Ajattelin kyllä reklamaation tehdä tuon jäykkyyden osalta, ei ollut ihan sitä mitä luvattiin.

Onkohan noita oikeasti lajiteltu mitenkään? Osumatarkkuus oikeaan kokoon on niin pieni että vaikuttaa ettei ole edes yritetty.

Kiitos Tuomolle raportoinnista. On kyllä aika sekava soppa.