Core-vaahteraa

Näitä kun lohkoo pari, niin pitäisi hetkeksi riittää vaahteraa sarvijännejousiin.
53cm halkaisijaltaan viikko sitten kaadettu jonka jälkeen rankapinossa levännyt. Luulisi että on vielä ihan älyssään olevaa.

1 tykkäys

Mites pitkä tämä on? Jos koko tuon puun käytät komposiittijousien ytimiin, niin ei taida tämä elämä riiittää… On kyllä upean paksut lustot. Ilmeisen suorakin vielä? Kai tuosta nyt pariin yksipuiseen jouseenkin riittää materiaalia?

Ei riitä yksipuisiin käkkyröihin! :smiley: 65cm tumppeja katkoin.
Olishan tuota lisää, mutta nyt ei jaksa niitäkin keräillä. On mulla vaahteraa jo kuivana selffareihin.

Tästä on sitten vaahteraa kaverillekin… :wink: Tai sitten kun alan pitää sarvijännejousikurssia. Eikös ole ihan kansalaisopistokamaa.

Lukase Adamin kirjan runkomateriaaliosuus. Jos en ihan väärin muista niin tukkimateriaali ei ole parasta siivua. Parasta olisi kapean halkaisijan puu. (8-10cm)
Ja joo, oli pakko tarkastaa. Näin sanotaan: Small diameter trunks are known to provide more elastic wood.

Mulle kelpaa vähemmänkin elastinen. Ongelma noiden pienempien puiden kanssa on että tämmöistä siistiä ja oksatonta puuta ei vain yksinkertaisesti löydy! Olen etsinyt, sahannut, tutkinut ja toivonut. Varmaan sitä jostain löytyy mutta vaihtoehdot on tämä tai kaupan lautatavara. :frowning: Jo se että on itse sahattu, on mahtava asia.
Jason Beever käyttää ihan normaalisti yli 40cm paksua puuta.

Joo, pienissä, siisteissä on hakemista. Kurssille kaadettiin reilut 20 puuta ja niistä perattiin viime keväällä. Niissä lymysi viiden jousen palikat kun tarkkaan siivottiin. Paksuimmat oli tyvestä 13-15cm osastoa. 5 palan runkorakennelmassa voi paljon sahata oksia ulos. Tietty muutama 40-50cm priimasiivu pitää löytymän.

Sahailen tänään noista pätkiä ja otan kuvia minkälaista siellä lymyilee. Ei pitäisi olla oksan oksaa näissä koko 65cm matkalla.
Mä en enää noihin pikkupuiden halkomisiin lähde, näillä tulee mitä tulee. 20 puuta ja 10 slaissia ei kuulosta hyvältä suhteelta. :smiley:

Pah, se on hyvän etsimistä ja 5 x 5 palikkaa tarvitaan viiteen jouseen. Eli summa 25. Sehän on yli palikka per puu!!!

Totesin äsken vaahteraa sahatessa että nyt oikeasti tarvitsee jykevämmän, harvempihampaisen terän. Nykyinen 4tpi ei riitä. Tommosta sieltä ny kuiteski löytyy. Oksatonta niin paljon ku jaksaa sahata. :slight_smile:

Eikös tuo olisi kannattanut halkoa ensin sopivan kokoisiksi paloiksi? Lyhyt ja ilmeisen suorasyinen, ja muutenkin vaahteran halkominen on aika helppoa. Sen jälkeen sitten sahaa, jos tarvetta on.

Toki haloin pienemmiksi. Nyt klapit on tuommoista 12-20cm halkaisijaltaan. Mutta että sahalle on liikaa tuo 12cm, niin mieluummin etsin sopivamman terän sahaamiseen, pääsisi pienemmällä vaivalla kuin noiden silttuamisella. On siellä vähän vänkyrääkin joukossa, joista voisi paremmin saada tavaran irti sahaamalla.

Lahden Terätoimitus:

http://www.teratoimitus.fi/images/pdf/starrett_vannesahanterat.pdf

sivu 39, Woodpecker Pro

Älä ota liian isoa ja paksua terää, ei tule kestämään. Lisäksi paksu terä vaatii kovan jännityksen, on sahakin kovilla. Terävä terä, niin hyvin menee. Tuolta kun otat tuon 13x0,65 mm, 3 tpi, niin hyvin menee. Tai sitten maksimissaan 27x0,9 mm, 2 tpi. Minulla oli isossa sahassa 34x0,9 mm, 1,1 tpi - olihan se julma terä mutta en tykännyt. Tukkeja sillä olisi sahannut mutta muuhun käyttöön vähän turha. Kaksituumainen ipe meni nätimmin ohuemmalla ja pienemmällä terällä.

Ja sahausjäljen perusteella näyttäisi, että terä on tylsä tai sitten joku säätö on pielessä, ei pitäisi tulla tuollaista aaltoa.

Edit: Erehdyin muuten sahaamaan tuolla isolla terällä lattiaan tulevaa laminaattia -> virhe! Laminaattissa on jotain todella kovaa tavaraa ja terä tylsyi samantien. Pilalle meni. Onneksi oli jo elinkaarensa loppuvaiheessa muutenkin.

Mielenkiintoista kun nyt sanoit tuosta aaltoilusta. Pitäisiköhän ensiksi katsoa tosissaan onko mulla vähän säätövikaa sahassa. Se on semmonen homma missä olisi monilla hyvä jos olisi kokeneempi kaveri katsomassa vieressä säädöt kohilleen.
Viimeksi oli se että noita 27mm teriä ei tämmöiseen juniorivehkeeseen oikein saanut ja onko se nyt lopulta sitten niin muutamasta hampaasta kiinni.

Yritetääs parantaa näillä mitä on…

Mustunut sahausjälki viittaisi vannesahan terän tylsyyteen. Jos työstäessä tulee mustaa purua ja haiskahtaa palaneelle niin asia on sillä selvä. Tylsä terä alkaa hakemaan helpointa reittiä eteenpäin joka aiheuttaa aaltoilua, jos ohjureissa on paljon välystä niin vaeltelee vieläkin helpommin.
Samantapaista jälkeä tosin voi saada aikaiseksi niinkin että työntää puuta terään nopeammin kuin se ehtii sahata.

Terän kuluessa se myös hieman venyy, jolloin se mm. liikkuu takaohjaimista kauemmas. Tähän auttaa kiristys ja/tai ylemmän pyörän kallistuksen- tai ohjaimien säätö.
Aina uutta terää vaihdettaessa ohjainten säätö kannattaa tarkistaa. Aseta ensin takaohjurit ylhäältä ja alhaalta niin että melkein koskevat terään ja alkavat kumpikin pyöriä yhtäaikaa kun terään alkaa syöttää puuta. Sivuohjaimet sijoitetaan hieman hampaiden taakse ja niin että terän pyöriessä eivät juuri ja juuri hankaa sitä vasten. Olen pikkuhiljaa hivuttanut ohjaimia yksi kerrallaan pyörivää terää kohti kunnes tuntuu kontaktia ja siitä sitten karvan verran taaksepäin.

Ei onneksi ole kovin vaikeaa, kun vaan tutustuu asiaan rauhassa.

Näinhän mä olen itseasiassa tehnytkin. Terä on n.10kk vanha, mutta ehkä olen jo onnistunut kihnuttamaan sen pilalle. Pitää tsekata vielä säädöt uudemman kerran.

Tuossa basato 4:ssa ei ohjainrullat ole mun mielestä ihan parhaita. Eivät siis ole laakerit vaan eräänlaiset pyöreät levyt. Melkein tekisi mieli tuunata siihen laakeriohjaimet.

Seuraa kuva-arvoitus: Bongaa kuvasta virhe. :smiley:
Asiaan liittyen tilailin vähän uusia teriä, 19mm ja 25mm karkaistut ja 13mm bi-metal terät. Jatketaan sahailua sitten…

Pöydässä oleva musta kitapala on irti? Terä katki? Liian vähän jousipuuta?

Terä nasahti katki. Puski oven sauman välistä nätisti. :smiley: Viimeinkin pääsi sitten kärsimyksistään, mutta olihan se tylsäkin. Sarvea, tammea, vaahteraa, pihlajaa sahattu aika rutosti, että ymmärtää ihan senkin puolesta.